OAJ haluaisi ylemmän korkeakoulutukinnon suorittaneiden opettajien palkkojen nousevan vähintään 3 000 euroon

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mielestä näyttää siiltä, että alan palkkaustaso, työolosuhteet ja opettajan urakehitys eivät enää houkuta nuoria entiseen tapaan. Kuva: Heikki Saukkomaa

Kaikkien ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden aloituspalkkojen pitäisi yltää yli 3 000 euron, sanoo Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. OAJ tavoitteleekin omalle alalleen usean vuoden palkkaohjelmaa, jonka jälkeen aloittavan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen opettajan lähtöpalkka on noussut yli 3 000 euroon.

Nyt esimerkiksi luokanopettajan vähimmäispalkkataso on noin 2  661 euroa ja peruskoulun aineenopettajan 2 873 euroa kuukaudessa, liitto laskee.

"Opettajan ammatti on yhä suosittu. Opettajankoulutuksen hakijamäärien lasku kertoo kuitenkin opetus- ja kasvatustyön vetovoiman heikkenemisestä. Osaltaan kehityskulku kielii siitä, etteivät alan palkkaustaso, työolosuhteet eikä opettajan urakehitys enää houkuta nuoria entiseen tapaan", Luukkainen arvioi.

Luukkaisen mukaan liitolla on olemassa tarkat laskelmat niin korotusta odottavien opettajien määristä kuin korotusten euromääristäkin, mutta hän ei vielä halua kertoa niitä julkisuuteen. OAJ kertoi työmarkkinapoliittisista tavoitteistaan medialle tänään Helsingissä.

Vastaus kysymykseen palkankorotusten rahalähteestä tulee Luukkaiselta kuitenkin helposti:

"Raha tulee työnantajilta."

Työnantajille, joka suurimmalla osalla opettajista on kunta, raha virtaa Luukkaisen mukaan verotuksesta ja valtionosuuksista.

"Kyse on siitä, mitä yhteiskunta arvostaa", hän perustelee.

Luukkainen pitää OAJ:n tavoitetta palkkatason nostosta realistisena, mutta ei usko sen toteutuvan yhdellä sopimuskierroksella.

Syksyn liittokierroksesta ennakoidaan yleisesti hankalaa, sillä työntekijä- ja työnantajaosapuolten välejä hiertää esimerkiksi kilpailukykysopimuksen tuoman työajanpidennyksen kohtalo.

Naisvaltainen opetusala on muun julkisen sektorin rinnalla lunastanut osansa kiky-sopimuksesta, joka paitsi lisäsi työaikaa myös leikkasi määräaikaisesti lomarahoja, Luukkainen sanoo.

"Lähestyvällä neuvottelukierroksella haluamme kompensaation kikystä. On tarvetta tarkastella sekä työaikoja että palkkausta", hän linjaa.

Lisäksi OAJ haluaa esimerkiksi, että varhaiskasvatuksen opettajat siirretään opetusalan sopimuksiin.

Ennen kevään vaaleja yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi erityisesti vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Nyt omalle alalleen vaatii sitovaa mitoitusta myös OAJ.

Kouluihin on liiton mukaan saatava lain turvaama opettajamitoitus. Alkuopetuksessa suhdeluvun tulisi olla yksi opettaja 18:aa oppilasta kohti ja kolmannelta luokalta lähtien yksi opettaja 20:tä oppilasta kohti, OAJ ehdottaa.

Uudistus voitaisiin toteuttaa 13 miljoonalla eurolla, liitto laskee. Mitoituksen tarvetta perustellaan esimerkiksi koulujen turvallisuuden ja oppimista edistävän vuorovaikutuksen lisäämisellä.

Kiky-sopimukseen liittyviä kompensaatioita ei ole luvassa, sanoo työnantajajärjestö Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

"Kunnilla ei ole minkäänlaisia taloudellisia mahdollisuuksia kompensaatioihin. Haluan muistuttaa, että järjestöt ovat itse olleet sopimassa sitä, miten kiky-sopimusta sovellettiin kunta-alalla."

Luvassa voikin olla jatkoa työajan pidennykselle. KT lähtee Jalosen mukaan siitä, että kunta-alan työajan pidennys on sovittu työehtosopimuksin eikä siitä haluta luopua.

"Työajan pidennyksestä on sovittu arviomme mukaan pysyvästi", Jalonen painottaa.

Nykyinen kunnallinen opetushenkilöstön työehtosopimus on voimassa ensi maaliskuun loppuun.

OAJ:n avaukseen aloituspalkkojen nostosta Jalonen vastaa sanomalla, että pelkkä alkupalkkojen vertailu ei kerro koko kuvaa opettajien palkkauksesta.

"Viime vuonna luokanopettajien keskimääräinen kokonaisansio oli 3  582 euroa ja koko opetusalalla kunta-alalla 3  870 euroa. Se antaa todellisen kuvan ansiotasosta."

Mahdollisten palkankorotusten kohdistumiseen hän ei ota vielä kantaa.

"Palkkavaatimukset ratkeavat neuvotteluissa."

OAJ:n mukaan noin 85 prosenttia opettajista on töissä kunta-alalla.

Oppivelvollisuusikää tulisi OAJ:n mielestä nostaa hallituksen kaavailemasta 18 ikävuodesta. Nosto 19 ikävuoteen takaisi liiton mukaan sen, että oppivelvollisuus ei pääty lukio- tai ammattikoulututkinnon ollessa vielä kesken.

Oppivelvollisuuden pidentämisen valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa, Luukkainen sanoo. Hänen mukaansa toteutuksessa voisi jopa ottaa mallia 1970-luvun peruskouluun siirtymisestä.

"Siirtyminen peruskouluun aloitettiin pohjoisesta, ja se tapahtui usean vuoden aikana. Voisiko oppivelvollisuusuudistus alkaa etelästä ja edetä pohjoiseen?" Luukkainen aprikoi tiedotteessa.