Karitsojen eläinyksikkökerroin ihmetyttää lampureita
Karitsoista pitäisi uuden kotieläintukilinjauksen mukaan kertyä eläinyksiköitä 0,06 eläintä kohden.
Maaseutuvirasto (Mavi) on kuitenkin useamman kerran muuttanut tapaa, jolla karitsan kerryttämä eläinyksikkömäärä lasketaan.
Tuorein tieto on, että 0,06 eläinyksikköä kertyy 365 päivässä, jolloin päiväkohtainen määrä on 0,000164 eläinyksikköä.
Kuitenkin karitsa alkaa kerryttää eläinyksiköitä vasta kolmen kuukauden iässä.
”Karitsan ei siis ole käytännössä mahdollista päästä 0,06:een, vaan maksimikerroin on 0,045, jos karitsaa kasvatetaan kokonainen vuosi. Tämän jälkeen siitä tulee lammas, joten se ei enää kerrytä yksiköitä karitsana”, MTK:n lammasjaoston ja Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Rintala ihmettelee.
Tehokkaasti kasvatettu, neljän kuukauden iässä teurastettava karitsa ehtii kerryttää vain 0,005 eläinyksikköä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 200 karitsan katraasta vain yhtä eläinyksikköä.
”Kertymän alkaminen vasta kolmen kuukauden iässä kannustaa pitämään karitsoja kauemmin.”
Rintala haluaisi tietää, kenen virkavastuulla omituinen tulkinta on, mutta ei ole saanut vastausta.
Lammastilat ovat pulassa epämääräisten ja muuttuvien laskelmien kanssa, sillä ne vaikuttavat suurimmillaan siihen, täyttyykö kotieläintilan määritelmä tilalla. Lisäksi niillä on iso vaikutus lampaiden uuteen tukimuotoon, hyvinvointikorvaukseen.
”Vasikka saa heti syntyessään eläinyksikkökertoimen, mutta karitsa ei. Se tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja epäloogiselta.”
Mavin mukaan laskentatapa ei aiheuta tukimenetyksiä suunniteltuihin hyvinvointikorvaustasoihin. MTT eli nykyinen Luke on laskenut hyvinvointikorvauksen samalla menetelmällä jota käytetään lammasrekisterin ruokintapäivälaskennassa.
Eläinyksikkömäärä tarkoittaa karitsoilla, kuten muillakin eläimillä, vuoden aikana kertyviä ruokintapäiviä, joista kustannuksetkin syntyvät. Jos eläin on alle vuoden vanha, tai kerroin koskee tiettyä ikää, tasoa ei koskaan saavuteta. Tämä pätee myös vasikoihin, kertoo ylitarkastaja Ulla Sihto Mavista.
Hänen mukaansa hyvinvointikorvaussumma määrittyy silti tiloille oikein.
Kertymän alkua karitsoilla vasta kolmen kuukauden iässä perustellaan osin sillä, että karitsat ovat ensimmäiset kaksi kuukautta imetyksessä eivätkä aiheuta eläinten hyvinvointikorvauksessa ylimääräisiä kustannuksia.
Lisäksi on varmaan historiallista syytä, että karitsojen kerrointa on siirretty uuhille, ylitarkastaja Timo Keskinen Mavista arvioi.
Tulkinta on ollut sama koko ajan ja laskelmat on tehty keväällä 2014.
Tarvittaessa eläinyksikkökertoimia voidaan tarkastella uudelleen, mutta silloin ne tulevat voimaan vasta vuoden 2017 alusta. Jos eläinyksikkökerroin nousisi hyvinvointikorvauksessa, korvaus vastaavasti alenisi ja hyöty olisi nolla, Sihto kertoo.
Mahdollisista muutoksista päättää maa- ja metsätalousministeriö.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
