Oululaisvaltuutettu: "Kaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen hankaloitui kuntaliitoksen myötä"

Kaupunginvaltuutettu Lauri Nikula on tottunut hallintouudistuksiin myös poliisin työssään. Hän haluaa puolustaa Oulun reuna-alueita. Kuva: Pekka Fali

Ylikiimingin entinen kunnantalo toimii asukastupana, jossa voi muun muassa syödä ja pitää kokouksia. Kuva: Pekka Fali

Oulun Ylikiimingin Rekikylässä asuva Timo Rapakko nauttii siitä, että luonto on lähellä ja kotipihassa voi nauttia savusaunan löylyistä. "Ei ihmisiä täältä saa pois." Kuva: Pekka Fali

"Aika harva on sitä mieltä, että kuntaliitos on onnistunut", Oulun Kiimingissä asuva ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Lauri Nikula (kesk.) sanoo.

Hänen mukaansa Oulun reuna-alueilla koetaan, että palveluverkko on heikentynyt.

Nikulan mielestä on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, miten kuntaliitos lopulta vaikutti.

"Vielä ei ole valmista."

Oulu yhdistyi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin kanssa vuonna 2013. Jo aiemmin, vuonna 2009, Oulun kanssa liitoksen teki Ylikiiminki.

Nikula on profiloitunut kaupungin reuna-alueiden puolustajana.

"Oulu on kuin Suomi pienoiskoossa", hän kuvailee.

Suuren kasvukeskuksen ympärillä on pienempiä taajamia ja hyvinkin maaseutumaisia alueita omaleimaisine kylineen.

Nikula toivoo, että päätöksenteossa ei pelkästään katsottaisi alueiden väkimääriä, vaan otettaisiin myös etäisyydet ja alueellisuus huomioon.

Haja-asutusalueen rakentamiseen Oulu suhtautuu Nikulan mukaan pikkukuntia penseämmin.

"Itse rakensin talon ja hain luvat Kiimingistä vuonna 2010. Luvat maksoivat noin tuhat euroa, vaikka siihen kuului suunnittelutarveratkaisukin."

Samaan aikaan hänen tuttunsa rakensi samankaltaista taloa Ylikiiminkiin. Oulun kaupungilta haettu rakennuslupa maksoi noin 3 000 euroa, Nikula kertoo.

"Kaava-alueen ulkopuolella rakentaminen on hankaloitunut kuntaliitoksen myötä."

Nikulan mukaan suhtautuminen rakentamiseen työntää ihmisiä muualle.

"Oulu vuotaa. Perheet menevät Muhokselle, Liminkaan ja Lumijoelle."

Ylikiimingin Rekikylässä asuva Timo Rapakko rakensi pihalleen savusaunan vuonna 2007.

"Puheet kuntaliitoksesta olivat sysäys hakea rakennuslupaa Ylikiimingin kunnalta. En tiedä, olisiko Oulun aikaan saanut lupaa", Rapakko pohtii.

Hän kertoo, että kuntaliitos ei juuri vaikuttanut päivittäiseen elämään.

"Kaikki muu on ok, paitsi turvallisuudentunne on heikentynyt."

Rapakkoa arveluttaa, ehtiikö ensihoito ajoissa paikalle, jos sattuu onnettomuus tai sairaskohtaus.

Hän myöntää, että siihenkään ei välttämättä vaikuttanut kuntaliitos, vaan pelastuslaitoksen organisaatiouudistus.

Oulun päättäjiä Rapakko kiittää tuoreesta päätöksestä, jonka ansiosta kaupunki jatkaa Ylikiimingin entisen kunnantalon ylläpitoa.

Siellä toimiva asukastupa on Rapakon mukaan kyläläisten henkireikä.

Kiimingin terveyspalveluita Nikula kehuu hyviksi, mutta Ylikiimingistä lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut ovat lähteneet.

Jos Ylikiimingistä lähtee viemään lasta esimerkiksi oikomishoitoon Oulun Kontinkankaalle, jonne hammashoitoa keskitetään, vanhemmalla tuhraantuu ainakin puolikas työpäivä.

"Oulu on yliopistokaupunki ja haluaa olla terveydenhoidon kärjessä. Kuntalaisen näkökulmasta se ei aina ole niin hienoa, kun matka pitenee."

Kaikesta ei Nikulan mukaan kannata syyttää kuntaliitosta. Esimerkiksi kouluverkon harventamisesta keskusteltaisiin varmasti ilman liitostakin.

Myönteisenä asiana liitoksessa hän näkee sen, että Oulun palvelut ovat nyt kiiminkiläistenkin käytössä ja että esimerkiksi Koitelinkosken retkeilyrakenteisiin on satsattu.

Lue lisää:

Kuntaliitosten karu lopputulos: Säästöjä ei tullut mutta palvelut keskittyivät