Sähköverkon maakaapelointi etenee vain prosentin vuodessa

Sähköverkon maakaapelointi on edennyt noin prosenttiyksikön vuodessa. Maakaapeli ei ole ilmajohdon tavoin altis myrskyjen ja lumisateiden aiheuttamille sähkökatkoille. Kuva: Veikko Niittymaa

Sähköjohtojen kaivaminen maan alle turvaan myrskyiltä ja lumelta etenee hitaasti. Maakaapelointiaste on noussut noin prosenttiyksikön vuodessa.

Tavoitellut prosenttiosuudet ovat keskijänniteverkossa 47 ja pienjänniteverkossa 65 prosenttia vuoteen 2029 mennessä.

Nykyinen sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköverkkoyhtiöt rakentamaan jakeluverkkonsa siten, että myrskyt tai lumi eivät asemakaava-alueella aiheuttaisi yli kuuden tunnin sähkökatkoja.

Varsinkin talvimyräkät ovat verkkoyhtiöille kauhistus. Haaste on erityisen kova yhtiöille, jotka toimivat hankalassa maastossa, mutta eivät ole kaapeloineet johtojaan menneinä vuosikymmeninä juuri lainkaan. Tällaisia yhtiöitä on varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Myös Energiavirastossa ollaan hyvin perillä yhtiöiden erilaisista lähtökohdista.

"Meille on tullut kolme hakemusta siirtymäajan pidentämiseksi", kertoo johtaja Veli-Pekka Saajo Energiavirastosta.

Sähköverkkoyhtiöt ovat varautuneet maakaapelointiin korottamalla verkkomaksuja viime vuosina.

Esimerkiksi Caruna keräsi vuosina 2012–2015 Energiaviraston salliman rajan ylittävää, ylimääräistä tuottoa 36,5 miljoonaa euroa.

Yhtiöiden on huomioitava ylimääräinen tuotto seuraavan kolmivuotiskauden kuluessa joko alentamalla siirtomaksuja tai investoimalla pääoma verkkoon.'

Caruna aikoo investoida ylimääräisen tuoton verkkoon eikä alentaa siirtomaksuja.

Sähkömarkkinalaki sallii verkkoyhtiöille seitsemän prosentin tuoton verkkoon investoidusta pääomasta.