Joka kolmas viljelijähenkivakuuttaa itsensä
Suomalainen vakuuttaa paremmin autonsa ja kotinsa kuin itsensä. Erillinen henkivakuutus on alle puolella suomalaisista ja joka kolmannella viljelijällä.
Markkinointipäällikkö Pirjo Ristola Tapiola-ryhmästä sanoo henkivakuuttamisen tarpeen korostuvan erityisesti investoivilla maatiloilla sekä lapsiperheissä.
”Harvoin törmäämme perheeseen, jossa henkivakuuttamista tosissaan kartoitetaan”, Ristola tietää.
Tilanne on sama muissa perheissä. Nordea Pankissa selvitettiin, että puolella suomalaisista on jonkinlainen henkivakuutus.
Myyntijohtaja Päivi Mäkynen Nordean Henkivakuutuksesta kummeksuu vähäistä henkilövakuuttamista. Kaksi kolmesta sentään lisävakuuttaa autonsa. Kotivakuutus on neljällä viidestä.
Henkivakuutuksesta Mäkynen esittää nyrkkisäännön, että se kannattaa mitoittaa vuoden bruttopalkan ja velkojen suuruiseksi. Summaan lisätään 20 000 euroa lasta kohti.
Suomalaisten henkivakuutus korvaa keskimäärin alle 40 000 euroa, jos toinen puolisoista kuolee. Mäkysen mielestä summa ei turvaa lasten koulunkäyntiä ja säilytä elintasoa.
Ammattiliitto järjestää henkiturvaa joka kymmenennelle suomalaiselle. Melkein samalla määrällä se on osa lainaturvaa. Työnantaja kustantaa vakuutuksen vain pienelle joukolle.
Viljelijöiden pakollinen työeläketurva sisältää ryhmähenkivakuutuksen. Siinä korvaussumma on 40 000–50 000 euroa.
Viestintäpäällikkö Markku Pulkkinen Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta kuvaa lakisääteistä ryhmähenkivakuutusta vain ensiavuksi kuolemantapauksissa.
”Henkivakuuttamiseen tarvitaan lisäturvaa muualta.”
Nordea esittelee lainanottajilleen lainaturvan pakettia, johon henkivakuutus osana kuuluu. Lainaturva ei Mäkysen mukaan ole lainan saannin ehto Nordeassa.
Ristola suosittaa kunnollista henkivakuutusta lainaturvavakuutuksen sijasta. Tapiola Pankki ei kuitenkaan vaadi tai pakota lainaajaa henkivakuuttamiseen.
”Oikea henkivakuutus on asiakkaalle parempi ja edullisempi vaihtoehto kuin lainaturvavakuutus”, Ristola vertaa.
Ristola uskoo viljelijöiden lisäävän henkivakuuttamista, kunhan lakisääteisestä turvasta ja lisäturvan mitoituksesta keskustellaan.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
