Ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet – näin aikaistunut kevätmuutto vaikuttaa lintuihin ja pesintään
Meri- ja metsähanhia sekä kiuruja on jo havaittu muutamilla paikkakunnilla Lounais-Suomessa.
Merihanhia on tänä vuonna jo havaittu muutamilla paikkakunnilla Lounais-Suomessa. (arkistokuva vuodelta 2017) LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI .Ensimmäiset muuttolinnut ovat saapuneet Suomeen. Leudontuneet keväät ovat aikaistaneet erityisesti vesilintujen kevätmuuttoa, kertoo lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife Suomen viestintäasiantuntija Jukka Hintikka.
Meri- ja metsähanhia sekä kiuruja on jo havaittu muutamilla paikkakunnilla Lounais-Suomessa.
Merihanhista on tehty havaintoja tammikuun loppupuolella esimerkiksi Paraisten Utössä ja Jurmossa. Metsähanhia on nähty Raisiossa ja Nousiaisissa. Kemiönsaaressa ja Paimiossa on havaittu kiuruja.
”Näitä lajeja talvehtii toisinaan Suomessa, mutta uskoisin, että ainakin merihanhet ovat jo ihan aitoja kevätmuuttajia”, sanoo Hintikka
Ensimmäiset muuttajat eivät tule kovin kaukaa. Metsä- ja merihanhet sekä kiurut talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Metsähanhia talvehtii Etelä-Ruotsissakin, Hintikka kertoo.
”Esimerkiksi pähkinänakkeli on levinnyt Suomeen ilmaston lämpenemisen vuoksi. Myös tiklin kanta runsastuu koko ajan.”
”Tärkein syy lintujen kevätmuuton aikaistumiselle on ilmastonmuutos”, sanoo Hintikka. Hän kertoo näkevänsä lintujen pesinnän aikaistumisessa varhaisen kevätmuuton myötä joitain huolestuttavia piirteitä.
Varhainen kevätmuutto ei ihan yksioikoisesti tarkoita sitä, että lintujen pesintä välttämättä alkaisi kovin paljon aikaisemmin. Se voi kuitenkin vaikuttaa, ja seuraukset voivat olla vakaviakin. Jos pesintä varhaistuu kovin paljon, poikaset saattavat selviytyä heikommin.
”Tämä taas vaikuttaa lintulajin kantaan ja on yksi uhanalaistumistekijä.”
Hintikka kertoo, että ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät laajalti lintumaailmassa – muun muassa juuri kevätmuuton aikaistumisessa.
Ilmaston lämpeneminen on tuonut mukanaan lintuharrastajan näkökulmasta myönteisiäkin asioita.
”Suomeen on levinnyt myös sellaisia lajeja, jotka ovat aikaisemmin pärjänneet vain eteläisillä leveyksillä. Esimerkiksi pähkinänakkeli on levinnyt Suomeen ilmaston lämpenemisen vuoksi. Myös tiklin kanta runsastuu koko ajan.”
Jos lämpimän jakson jälkeen taas tulee pidempiä kylmiä jaksoja, linnut saattavat joutua palaamaan hetkeksi takaisin etelään.
Viime vuosiin nähden se, että muuttolinnut alkavat palata säännöllisesti jo helmikuussa, ei ole kovin epätavallista. Jos palataan muutaman vuosikymmenen taakse, niin silloin lintujen kevätmuutto jo helmikuussa olisi ollut epätyypillistä.
”Jos 1980- tai 1990-luvulla ensimmäiset muuttolinnut olisivat palanneet sään lämmetessä jo helmikuussa, niin sitä olisi pidetty outona. Tämä on kuitenkin viime vuosina ollut se trendi, mihin suuntaan ollaan menossa.”
Toisaalta vuosien välillä on myös paljon vaihtelua.
Lintujen kevätmuuttoa voi ennakoida sääkarttojen avulla. Jos sääkartoissa näkyy, että tammi–helmikuun vaihteessa on tulossa lounaasta voimakas lauha ilmavirta, niin samalla voidaan Hintikan mukaan odottaa myös varhaisimpia vesi- ja rantalintuja Suomeen.
Jos lämpimän jakson jälkeen taas tulee pidempiä kylmiä jaksoja, linnut saattavat joutua palaamaan hetkeksi takaisin etelään. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi lintujen pesimäkuntoon.
”Se kuluttaa niiden rasvavaroja, ja ne ovat huonommassa kunnossa siinä vaiheessa, kun pitäisi alkaa pesiä. Tämä ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, mistä kertoo jo vanha sanontakin ’kevät keikkuen tulevi’.”
Kaikilla lajeilla kevätmuutto ei ole aikaistunut yhtä paljon, kertoo Hintikka. Pitkän matkan muuttajiin ilmaston lämpeneminen ei ole juuri vaikuttanut. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi pajulinnut ja kirjosiepot.
”Trooppisilla alueilla talvehtivien lajien kevätmuuton laukaisee päivän pituus”, Hintikka tarkentaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




