Hevosenlanta leimahtaa lämmöksi

Hevosenlannan polttaminen luokitellaan nykyään jätteenpoltoksi, mikä aiheuttaa polttajille päänvaivaa. Kuva: Markku Vuorikari

Vapo kokeilee tammikuun ajan turvetta sisältävän hevosenlannan polttamissa Forssan voimalaitoksellaan. Yhtiö selvittää muun muassa turvekuivikelannan ominaisuuksia polttoaineena ja sitä, aiheutuuko poltosta päästöjä.

Forssan voimalaitoksen pääpolttoaineet ovat jyrsinpolttoturve ja puuhake, joiden seassa lantaa poltetaan. Sen osuus kattilaan syötettävästä polttoaineesta on alle 5 prosenttia, kertoo kehityspäällikkö Niko Nevalainen Vaposta.

Lannan polttoaineominaisuudet ovat heikommat kuin jyrsinpolttoturpeella tai hakkeella, mutta se ei ole Nevalaisen mukaan yllätys.

"Niin kuuluukin olla. Kuiviketurve on lannassa tehnyt työnsä imemällä paljon virtsaa ja sitomalla ammoniakkia, mikä heikentää energiasisältöä. Lanta on kuitenkin kohtuullinen polttoaine, jos se on varastoitu huolellisesti ja laadusta on pidetty huolta.

Päästöjen osalta mittaukset ovat vielä kesken.

Koepolttoluvan mukaan Vapo saa polttaa enintään enintään 1 000 tonnia hevosenlantaa. "Käytännössä olemme testipäivinä polttaneet 50–100 kuutiometriä lantaa päivässä eli noin 5–8 hevosen vuosittaiset lantamäärät."

Poltto on Nevalaisen mukaan sujunut ongelmitta. Ainoastaan kovat pakkaset aiheuttivat hieman päänvaivaa, kun lanta jäätyi kuljetuksen aikana.

Hevosenlannan polttamisen tulevaisuus on lainsäätäjien käsissä.

Lannan poltto ei ole sinällään kiellettyä, mutta se luokitellaan jätteenpoltoksi. Tästä aiheuttaa erittäin kovat vaatimukset polttajalle, Nevalainen kertoo.

"Jos luokittelu muuttuu, on tärkeää, että kaikkea lantaa riippumatta käytetystä kuivikemateriaalista kohdellaan poltossa tasavertaisesti poltossa, eikä byrokratiaa enää entisestään lisätä.