Kävelevä karjan ystävä kaupungista – Vartiainen kehottaa laajentamaan ydinmaaseudun elinkeinorakennetta

Juhana Vartiainen ei usko muuttoliikkeen suuntautuvan Helsingistä pois, vaan kaupunki jatkaa kasvuaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kokoomuksen Juhana Vartiainen tuntee itsensä kymmenen vuotta nuoremmaksi kuin aikanaan kansanedustajana. Virtaa on tuonut uusi työ Helsingin pormestarina.

"Tuntuu, että on saanut energiapotkun, kun on näin vaativa tehtävä. Kaikki kyvyt ovat käytössä. Se tekee hyvää, ei veltostu", 60-vuoden rajapyykin ylittänyt Vartiainen kertoo.

Vartiainen on tunnettu talousnäkökulmistaan ja haastattelussa hän puhuu mielellään Helsingin roolista Suomen veturina. Mutta antaa hänen ensin kertoa suhteestaan maaseutuun. Vaikka hän onkin kaupunkilainen, ovat maaseutujuuret sukupuussa lähellä. Hän myös omistaa siskojensa kanssa vanhan sukuhuvilan Padasjoella.

"Äitini isä oli kivennapalaiselta maatilalta, josta myytiin voita Pietariin. Lapsuudessa Padasjoella oli sitä vanhaa maaseutua. Hain maitotingin joka toinen aamu viereiseltä maitotilalta. Tunnen sitä Päijänteen seutua ja kalastin siellä paljon pikkupoikana."

Vartiaisen myöhemmät maaseutukokemukset ovat pääasiassa Keski-Euroopasta.

"Tykkään kävelylomista ja olen vaeltanut Etelä-Ranskassa, Walesissa ja Skotlannissa. Minusta on kiva katsella eurooppalaista maaseutua. Tykkään kylistä, jotka ovat olleet tuhat vuotta samalla paikalla ja uponneet maisemaan."

Erityisesti hän pitää karjasta:

"Eurooppalaisesta lehmästä, joka katselee rauhallisesti kävelijää, oli se sitten Alpeilla tai Walesissa. Suomessa näkee karjaa turhan harvoin."

Eurooppalaisesta maaseudusta Vartiainen kehottaa ottamaan mallia Suomessakin.

"Elinkeinorakenteen olisi monipuolistuttava ydinmaaseudulla. Olen varma, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen maailmassa Suomella on laajaan pinta-alaan ja luontoon liittyviä elinkeinopotentiaaleja joita ei ole käytetty. Elinkeinorakenteen pitäisi pohjautua matkailuun ja palveluihin."

Vartiaisen mielestä Suomessa on uskottu esimerkiksi Ruotsia enemmän maataloustukeen.

"Meidän alkutuotanto ei ole niin hyvin varustettu tätä nykyaikaista kilpailevaa maailmaa varten, kuin se voisi olla."

Harva asutus ja pitkät välimatkat ovat kotimaassa palveluverkon haasteita. Kehitystä on Vartiaisen arvion mukaan tapahtunut.

"Olin pandemian aikaan pyöräretkellä Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Seurailtiin Pyhän Olavin reittiä, varattiin majapaikkoja, tutustuttiin kyliin ja syötiin niissä. Aika paljon sekin puoli kehittyy."

Pyörällä hän pitää 30 kilometrin taipaleita helppoina. Pisimmät päivävaellukset jalan ovat noin 30 kilometriä.

Helsingin pormestarina Vartiainen pitää tietysti Helsingin puolia. Hän ei usko muuttoliikkeen suuntautuvan Helsingistä pois, vaan kaupunki jatkaa kasvuaan.

"Asuntomarkkinat todistavat sen. Jos muuttoliike kääntyisi, nähtäisiin toisenlainen kehityskulku asuntojen hinnoissa."

Helsingin asuntojen hinnat nousevat.

Kasvu ei välttämättä ole maaseudulta pois, jos työntekijöitä saadaan lisää. Kyse on maailmanlaajuisesta kilpailusta työntekijöistä. Kilpailua työntekijöistä käydään myös Suomessa.

Siksi Vartiainen poistaisi tarveharkinnat ja luvat työperäiseltä maahanmuutolta.

Jälleen Vartiainen katsoo ulkomaille, nyt Ruotsiin.

"Siellä ennuste työllisyydestä ja työikäisistä pikkuisen kasvaa. Se luo ihan erilaisen tunnelman koko yhteiskuntaan. Ei ole jatkuvaa säästämisen ja nuivuuden ja näivettymisen ja leikkausten keskustelua. Siellä on näkymä kasvavasta ja laajentuvasta taloudesta."

Vartiainen toivoo, että ajattelu muuttuu, sillä maailma muuttuu. Ennen ei ollut työvoimasta pulaa, mutta pääomaa ei saanut. Nyt on päinvastoin, kansainvälistä rahoitusta on, mutta ei nuoria ihmisiä.

"Kansakunnan menestysresepti nykyaikana on olla houkutteleva liikkuville, nuorille korkeakoulutetuille tai sitä hakeville ihmisille. Moni pienten ja keskisuurten yritysten johtaja sanoo, että voisi myydä ja tuottaa enemmän, mutta ei saada ihmisiä."

Vartiaisen kansainvälisyys näkyy myös ruokavalinnoissa.

"En ole ruokanationalisti, vaikka toivon suomalaiselle ruuan tuotannolle hyvää. EU:ssa kun ollaan, pikkuisen vierastan ajattelua, että kaiken pitäisi olla Suomesta. Kaiken pitäisi olla tuotettu vastuullisesti."

Padasjoella Vartiainen pyrkii käymään ainakin viikon kesässä. Yhtä aikaa sisarusten ja heidän yhdeksän lapsen kanssa. Hän myöntää, että ei osaa tehdä paljoa sellaista, mikä pitää taloa kunnossa. Siksi hän kokkaa.

"Kokkaan koko valtavalle porukalle ruokaa. Ostan kirkonkylältä muikkuja ja paistan niitä tai Keinuhonkan tilalta härän lihaa ja teen suuria aterioita. Se on mun rooli siellä."