päivän punkti Pitkä lama
Suomen suuri lama syntyi 1990-luvun alussa. Silloin työttömyys nousi puoleen miljoonaan, korot 15 prosenttiin ja vienti sekä itään että länteen romahti. Lisäksi maata ravisteli paha pankkikriisi.
Myös nyt ekonomistit ovat kaivaneet pakistaan sanan lama. Suomi on lamassa, ei enää taantumassa.
Paha merkki on työttömyyden raju nousu. Vaikka lukemat eivät vielä yllä suuren laman mittoihin, piilevä työttömyys vain pahenee.
Erona suureen lamaan on valuutta. Kun Suomi syöksyi laman syövereihin 1990-luvulla, valuuttana oli markka. Valuuttakurssi oli kiinnitetty keinotekoisen korkealle ja puhuttiin kovasta valuutasta.
Kovan paikan tullen kovaa olivat vain puheet. Markka romahti ja devalvoitui.
Devalvaatiossa oli eväät uuteen nousuun. Se oli onni onnettomuudessa. Kuitenkin, jos oppi vahvasta markasta olisi hylätty ajoissa, olisi elpyminenkin päässyt alkuun nopeammin.
Nyt meillä on jälleen kiinteä valuutta, euro. Huolena eivät kuitenkaan ole korkeat korot vaan matalat. Nyt on pelkona deflaatio.
Lamassa eläminen nyt on helpompaa kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Mutta tästä lamasta voi tulla pitempi kuin edellisestä.
Suomessa ei ole kyetty tekemään viime vuosina päätöksiä. Yksi mittari on valtion velka, se on tuplaantunut ja kolkuttelee 100 miljardin rajaa. Kovin paljon ei voida enää lisätä.
Edellisellä kerralla Suomi pääsi nousuun Nokian ja muun IT-teollisuuden ansiosta. Nyt suuri osa työpaikoista on hävinnyt maailman tuuliin.
Suomi ei voi ottaa tällä kerralla tiikerinloikkaa vaan kasvu pitää saada aikaan monista lähteistä, hissun kissun. Metsäsektori on esimerkki siitä, että kaiken ei tarvitse olla räiskyvää ollakseen menestyksellistä. Metsäteollisuus investoi, vaikka ei aina pääsekään uutisiin.
Pääsy takaisin raiteille vaatii uutta politiikkaa. Ylileveän hallituksen perintö on surkea.
Uuden hallituksen on oltava paljon kapeampi. Myös vihreiden kaltaiset jarrumiehet on syytä jättää jäähylle.
Politiikassa pelko häviämisestä vaaleissa vaikuttaa aina puolueiden päätöksiin. Remonttihallitus joutuu väkisin irrottautumaan tuosta ajatuksesta.
Kun tosi paikka on edessä, on parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
