Ammattiopisto antoi eväät yrittämiseen
Viime päivien lumisateet ovat pitäneet Olli Kylänpään kiireisenä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoTURKU (MT)
25-vuotias Olli Kylänpää on toiminut yrittäjänä viitisen vuotta. Hän perusti kiinteistö- ja tienhoitopalveluihin keskittyvän toiminimensä loppuvuodesta 2007.
Kylänpään kiinnostus yrittämiseen virisi jo lapsuudenkodissa. ”Kipinä oli syttynyt, mutta alasta ei vielä ollut varmuutta.”
Hän hakeutui opiskelemaan Livia ammattiopiston kolmivuotiselle maaseutuyrittäjälinjalle. Siellä ajatus yrittäjyydestä vahvistui.
”Varsinkin Kuusvuoren Jaakon yritystalouden tunnit olivat antoisia. Niistä on ollut todella paljon hyötyä.”
Kylänpään mielestä on tärkeää, että opettaja seuraa aikaansa ja pystyy kertomaan asiat konkreettisesti, mieluiten oman kokemuksensa pohjalta.
Yrittäjyyden harjoitustyöt olivat hyvää valmennusta tulevaan. ”Meidän piti suunnitella yritys ja sen toiminta, tehdä liiketoimintasuunnitelma ja verosuunnitelma. Niistä saatu palaute on varmasti auttanut meistä jokaista yritystoiminnassaan.”
”Jaska varoitti myös, että yrittäjä joutuu oppimaan monta asiaa kantapään kautta. Mutta vastoinkäymisistä pitää ottaa opiksi, jottei tekisi samoja virheitä kahta kertaa.”
Opetus kantoi hedelmää, sillä Kylänpään kurssikavereista kaikki ovat nyt yrittäjiä.
Tuorlan jälkeen Kylänpää hakeutui ammattikorkeakouluun. Se kuitenkin jäi, kun yrittäjyys vei mukanaan.
Kylänpään ajatuksena oli ensin työllistää ympärivuotisesti edes itsensä.
Nyt hänellä on palkkalistallaan myös yksi vieras työntekijä ja sesonkiaikaan muutama ahkera kiireapulainen.Talvisin yritys hoitaa aurauksia, hiekoituksia ja kattolumien pudotusta – kaikkea talvikunnossapitoon liittyvää.
Kevät on harjausten ja pihojen pesun aikaa.
Sen jälkeen vuorossa ovat viherhoitotyöt, pientareiden niitot, sadevesikaivojen tyhjennykset ja sorateiden hoidot.
Asiakkaina on yrityksiä, yhteisöjä, kuntia ja yksityisiä.
Yrityksen perustamisvaiheessa haastavaa oli löytää asiakkaat sekä pystyä markkinoimaan työ kestävällä pohjalla, Kylänpää sanoo.
Jos pitäisi mainita jokin asia, jota opinnoissa olisi voinut käsitellä enemmän, se olisi verotus, Kylänpää toteaa.
”Varsinkin tällaisella pääomavaltaisella alalla yrittäjällä tulisi olla verotus aika hyvin tasapainossa, jotta pystyy paremmin suunnittelemaan menojaan eikä tulisi yllätyksiä.”
Myös kirjanpito vaatii ajoittain pähkäilyä, mutta siinä Kylänpää käyttää apuna ammattilaista.
Yrittäjien keskinäinen kateus on asia, jota Kylänpää ei ymmärrä eikä hyväksy.
”Siihen käytetyt voimavarat ovat kaikki pois yrityksen kehittämisestä.”
Avoin ja rehellinen yhteistyö palvelee sekä yrittäjää itseään että asiakasta, hän korostaa.
”Jos asiakkaan kyselemää palvelua ei pysty tuottamaan itse, on hyvä pohtia, ostaako sen toiselta yrittäjältä vai välittääkö suoraan toiselle.”
Kun keksii ratkaisun, sama asiakas soittaa todennäköisesti toistekin, hän sanoo.
Samalla huomataan, että molemmat yrittäjät hyötyvät. Ja ettei joka hommaan ole järkevää hankkia omaa kalustoa.
Keskinäinen kilpailu polkee myös hintoja.
”Tällä alalla sekä pääomakulut että muuttuvat kustannukset ovat suuret ja hinnat siihen nähden hieman jäljessä”, Kylänpää toteaa.
Kylänpään mielestä ei ole välttämättä hyvä käyttää käsitettä maatalouden sivuansio. Usein ne ovat kaksi erillistä toimintaa, joista kummankaan ei tulisi rahoittaa toista.
Vain siten yrityksen kehitys pysyy terveenä.
”Tämän opin jo silloin, kun lähdin tyhjästä ja ostin pankkilainalla ensimmäisen traktorin. Sillä oli sekä ansaittava elanto että maksettava kone takaisin.”
Jatkossa yritys saa ja sen pitääkin kasvaa kysyntälähtöisesti, Kylänpää toteaa.
Laajentaminen ei saa olla itseisarvo, vaan kehittäminen on paljon muutakin.
”Sitä paitsi elämässä on muitakin, paljon tärkeämpiä asioita, joista huolehtimalla jaksaa työssäkin paremmin.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
