Porojen aiheuttamat nurmituhot kismittävät Pohjois-Suomen karjatiloilla
Ilmastonmuutoksesta huolissaan oleville nuorille ehdotettiin MTK-Pohjois-Suomen kokouksessa käytännön tekoja, esimerkiksi puiden istuttamista.
MTK-Pohjois-Suomen kokous järjestettiin tänään maanantaina Oulunsalotalossa Oulussa. Kuva: Matti TyhtiläLumien sulaminen on tuonut porot ruokailemaan kotieläintilojen nurmilohkoille Koillismaalla. Porojen aiheuttamat nurmituhot nousivat esiin kahdessakin puheenvuorossa MTK-Pohjois-Suomen kevätkokouksessa tänään maanantaina.
MTK-Kuusamon varapuheenjohtajan Taina Laukkanen-Ervastin poroja on tullut nurmille ruokailemaan isoinakin laumoina. Hän vaati, että porojen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan on pystyttävä puuttumaan poronhoitolain uudistuksessa.
MTK-Iinseutua edustava Kari Karvonen haastoi omassa puheenvuorossaan MTK:ta siitä, että liitto ei ole tehnyt riittävästi töitä ehkäistäkseen porotalouden alueen karjataloudelle aiheuttamia vahinkoja.
Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ilmastonmuutosta torjuttaessa huolestutti muun muassa Jouni Kujalaa Siikalatvan Rantsilasta.
Kujala tiedusteli kokoukseen osallistuneen europarlamentaarikko Elsi Kataisen näkemystä siitä, vaarantavatko pelloille hiilensidonnan ja uusiutuvan energian vuoksi vaaditut pajut ja ruokohelpi ruuantuotannon.
Katainen myönsi uusiutuvan energian vaatimusten olevan Suomelle haaste, mutta korosti, etteivät sitä koskevat vaatimukset saa vaarantaa kotimaista ruuantuotantoa.
MTK-Raahenseutua edustava Sauli Joensuu puolestaan oli huolissaan tilatukijärjestelmään kohdistuvista paineista tulevassa cap-uudistuksessa, ja miten tilatukia mahdollisesti uudistettaessa tullaan kohtelemaan Pohjois-Suomelle tärkeitä raiviopeltoja: saadaanko ne tukioikeuksien piiriin.
Kalervo Jokinen MTK-Oulainen-Vihannin yhdistyksestä puolestaan totesi maatalouden kannattavuuden olevan niin heikko, että esimerkiksi palkkakustannusten nousu voi olla tiloille liikaa. Jos maatalouden kustannukset nousevat, kulurakennetta on enää vaikeaa nykyisestä hioa.
Ilmastonmuutoksesta huolissaan oleville nuorille hän ehdotti mielenosoitusten sijaan konkreettisia tekoja, esimerkiksi puiden istutusta.
Kokouksessa MTK:n keskusliiton edustajana oli vientijohtaja Thimjos Ninjos. Hänen puheenvuoronsa käsitteli MTK:n vienninedistämistoimia ja tulevaisuuden vientimahdollisuuksia.
Samuli Leinonen Vaalasta kysyi Ninjokselta, olisiko luomussa eväitä Suomen elintarvikeviennin vetäjäksi ja Suomen maabrändin kasvattamiseksi. "Luomulla on ihan varmasti roolinsa viennissä", Ninjos totesi.
Ninjos muistutti, että uusia vientikohteita esimerkiksi Kaukoidästä kartoitettaessa suomalaisten on oltava liikkeellä ajoissa. Lupaavia markkinoita on esimerkiksi väkirikkaassa Intiassa, mutta markkinoita ottaakseen Suomen on oltava paikalla ensimmäisten joukossa.
Nykyisen EU-edustajapaikkansa uusimiseen tähtäävän Elsi Kataisen lisäksi kokouksessa oli paikalla myös toinen eurovaaliehdokas, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman.
Saara Kallinen Kärsämäeltä tiedusteli RKP:n listoilta pyrkivältä Schulmanilta ja keskustan listoilta pyrkivältä Kataiselta, millainen kielitaito heillä on.
Katainen kertoi työskentelevänsä EU:ssa sekä suomeksi että englanniksi. Schulmanilta sujuvat suomen ja äidinkielensä ruotsin lisäksi englanti, saksa ja espanja. Lisäksi hän kertoi ymmärtävänsä myös jonkin verran ranskaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
