Maatalousyrittäjät Jari Valkola, Heikki Hiironen ja Jukka Ruunaniemi suunnittelivat suurnavettahanketta vuosia. He myös jakavat projektin taloudellisen riskin. Kuva: Petteri Kivimäki
Suomen isoin lypsykaruselli on Saarijärven suurnavetan sydän
Jättinavetan rakentamista Saarijärven Kalmariin selvitettiin ja valmisteltiin kolme vuotta. Valmiissa navetassa on jopa 600 lypsylehmää sekä sata vasikkaa.
Saarijärven Kalmarin kylän suurnavetta on yksi koko maan suurimmista. Kuva: Petteri KivimäkiSaarijärven Kalmarin kylässä rakennetaan yhtä Suomen suurimmista navetoista.
600 lypsylehmän ja sadan vasikan suurnavetan taustalla on kolme maatalousyrittäjää, jotka päättivät toteuttaa projektin pitkällisen harkinnan jälkeen.
Saarijärveläiset Heikki Hiironen, Jukka Ruunaniemi ja Jari Valkola alkoivat selvittää yhtiön perustamista ja uuden navetan rakentamista kolme vuotta sitten.
Valkolalla ja Ruunaniemellä oli omat lypsykarjanavetat. Hiironen oli luopunut karjasta kymmenen vuotta aiemmin ja keskittyi siemenviljaan ja urakointiin.
”Istuimme alas ja aloimme miettiä mallia, jolla olisi järkevintä mennä eteenpäin. Ajatus suuresta yhteisnavetasta nousi esiin. Meillä täällä Kalmarissa on pitkä historia maatilojen välisessä yhteistyössä”, Valkola taustoittaa.
Yhteisen yhtiön perustamista ja uuden navetan rakentamista alettiin selvittää jo kolme vuotta sitten.
Luvitus alkoi kaksi vuotta sitten elokuussa. Lopullinen rakentamispäätös tehtiin kuitenkin vasta vuodenvaihteessa 2018.
”Vasta, kun meillä oli kaikki luvat kourassa ja rakennusprojekti oli kokonaisuudessaan kilpailutettu, tehtiin lopullinen päätös rakentamisesta. Ihan realistinen vaihtoehto oli loppuun asti sekin, ettei tähän olisi lähdetty. Kulut piti saada tietylle tasolle”, Valkola painottaa.
Ruunaniemen mukaan näin suuren mittaluokan investointipäätökset on tehtävä kylmään logiikkaan ja tiukkoihin talouden raameihin pohjautuen.
”Kaiken päätöksenteon on perustuttava faktoihin. Tunteet pitää jättää pois. Ja jos tehdään muutoksia, jokainen päätös puretaan auki atomeihin asti”, Ruunaniemi ynnää.
Jari Valkola on opiskellut agronomiksi pääaineen maatalouden liiketaloustieteet. Jukka Ruunaniemi on valmistunut agronomiksi maatalousteknologiasta.
Heikki Hiirosella on maatalouden peruskoulutus.
”Taskulaskin on ollut se kaikista tärkein työkalu, kun hanketta suunniteltiin ja pitkän harkinnan jälkeen uuden navetan rakentaminen aloitettiin”, Valkola sanoo.
Viljelijäkolmikko tuli siihen tulokseen, että oman tilan mielekkäät kehittämisvaihtoehdot alkoivat käydä vähiin.
”Tämän mittaluokan hankkeen toteuttaminen yksin omalla tilalla olisi ollut käytännössä mahdotonta. Kun aika moni osa-alue lypsykarjasektorilla hiipuu, tilamäärä laskee ja lomitus käy vaikeammaksi, oli voimien kokoaminen yhteen paras ratkaisu”, Ruunaniemi sanoo.
Taloudellisen riskin jakautuminen useamman yrittäjän kesken tuo varmuutta ja vähentää stressiä.
Lisäksi maatalousyrittäjät kokevat, että yhdessä tekemällä ideat jalostuvat paremmiksi.
”On suuri vahvuus, että voidaan yhdessä brainstormata ja ideoida entistä parempia tapoja kehittää maataloustuotantoa. Kaikki me tiedetään alasta paljon, mutta erilaiset vahvuudet täydentävät toisiaan”, Heikki Hiironen summaa.
Kalmarin suurnavetta on valmistuessaan 9 500 neliömetrin eli lähes hehtaarin laajuinen.
”Mietimme pitkään, miten lypsy toteutetaan uudessa navetassa. Päädyimme lypsykaruselliin. Se on tehokkuudeltaan ja toiminnallisesti meille paras ratkaisu”, Valkola kertoo.
Kolmikko harkitsi myös lypsyrobotteja, mutta niitä olisi tarvittu navettaan kymmenkunta.
”Se olisi ollut kalliimpi tie.”
Navetan on määrä valmistua vuodenvaihteessa. Lehmät sinne saapuvat vuoden 2019 aikana.
Päivittäisten navettarutiinien pyörittäminen vaatii 7–8 työntekijän työpanoksen.
”Lisäksi kesäisin peltotyöt työllistävät muutaman lisätyöntekijän. Kokonaisuus työllistää kaikkineen parhaimmillaan kymmenkunta henkeä”, Ruunaniemi laskee.
”Suunnitelmissa on, että kaikki pellot ovat säilörehun tuotannossa”, Valkola päättää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
