Kiitän sittenkin
SANA SUNNUNTAIKSI
Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi:
”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmielisille. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt.
Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”
Matt. 11: 25-30
Kiittäminen on joskus helppoa, joskus vaikeaa. Pakollisen kiitoksen osaa hyvin käyttäytyvä useimmiten sanoa, mutta todellinen aito kiitos ei tahdo tulla. Huulet kyllä liikkuvat, mutta sydän on vaiti.
Kiitos tulee kyllä luonnostaan silloin, kun asiat menevät tahtomme mukaan: tulee onnistumisia ja suunnitelmat toteutuvat. On mukavaa, kun saa työstään palkan ja vaivannäkö palkitaan. Silloin mielikin kiittää.
Pyhän evankeliumi kertoo Jeesuksen puhkeamisesta kiitokseen. Hän ei vain kiitä, hän ylistää. Se on enemmän kuin tavallinen kiittäminen.
Mikä sai hänet ylistämään? Mitä oli tapahtunut?
Jeesus oli tehnyt töitä: parantanut sairaita ja tehnyt monia voimatekoja. Hän oli kulkenut pitkin Galilean kaupunkeja. Oliko työ tuottanut tulosta, häntä oli kiitetty ja hän oli vastannut kiitokseen kiitoksella?
Ei, aivan toisin oli käynyt. Hän ei ollut saanut vastakaikua työlleen. Ihmiset olivat olleet välinpitämättömiä, niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jeesus nuhtelee ensin näitä kaupunkeja ja sen jälkeen kääntyy Isän puoleen ja kiittää:
”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra! Näin sinä, Isä olet hyväksi nähnyt.” Jeesus ei jäänyt paikoilleen eikä lamaantunut, vaan katsoi eteenpäin ja jatkoi työtänsä. Hän jätti kaiken Isän käsiin, luotti siihen, että Isä johdattaa. Tappiotkin kääntyvät voitoiksi.
Me saamme tänään ottaa oppia Jeesuksesta. Meidän elämässäkin voivat vastoinkäymiset kantaa hyvää hedelmää ajan kanssa.
Usein on niin, että me suostumme muutokseen vasta pakon edessä ja jäljestäpäin ymmärrämme, että se oli ainoa oikea ratkaisu. Välillä on pakko arvioida asioita uudelleen. Kiittäminen vaikeuksien keskellä on vaikeaa, mutta silloinkin voi kiittää siitä, että Jumala tietää kaiken. Häneen voi aina turvata ja hänen hyvään johdatukseensa luottaa.
Vaikeuksillakin on usein jokin tarkoitus, ja asioilla on tapana järjestyä. Me vain olemme malttamattomat ja haluaisimme kaiken olevan kunnossa tässä ja nyt. Kun yksi ovi edestä sulkeutuu, voi toinen hetken kuluttua avautua.
Jeesus kulki Isän viitoittamaa tietä ja kutsuu myös meidät matkaan. Meillä on turvallinen matkakumppani alusta loppuun asti. Jeesus myös hoitaa meitä tällä matkalla. Hän sanoo meille tänään: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
