Rääkkylässä iloitaan valokuidun saamisesta lähes joka talouteen
RÄÄKKYLÄ (MT)
Rääkkylässä ei voi edes piipahtaa, ettei siellä joku puhu valopiuhasta, valokuidusta, sadasta megasta tai laajakaistasta. Rakkaalla lapsella on pitäjässä monta nimeä.
”Kun ollaan puolitoista vuotta hankkeen kanssa tehty töitä, voidaan jo puhua kokemuksen äänellä”, vakuuttaa puuhamies ja Pohjois-Karjalan tietoverkko-osuuskunnan puheenjohtaja Tuure Hirvonen.
Nopeasti hän nappaa toimittajan ja kuvaajan kyytinsä ja ajaa pitäjän eteläiselle rannikkokulmalle Haapasalmeen, jossa viimeisiä valokaapelin kilometrejä vielä kaivetaan kiviseen maahan.
Kolske kuuluu, ja asukas Leena Sinkari on tullut kottikärryjen kanssa katsomaan, jospa työmaalta saisi uudet kiuaskivet savusaunaan.
Kysymykseen, mitä laajakaistalla tehdään ihanassa puutarhamaisessa paratiisissa, Sinkari vastaa hieman ärtyen:
”Totta kai me eläkeläisetkin käytämme internetiä ihan normaalien asioiden hoitoon. Aina mediassa meistä eläkeläisistä kirjoitetaan kulueränä.”
”Täällä me olemme tavallisia asukkaita, niin kauan kuin kuntoa riittää”, 77-vuotias seitsemän lapsen mummo kertoo.
Rääkkylän mallissa ihmetystä on herättänyt se, että osakkailta on peritty vain 100 euron osuusmaksu. Miten se on mahdollista?
”Halusimme täällä luoda koko kansan verkon, sellaisen, ettei maksu ainakaan käy esteeksi. Juuri monia vanhuksia nuori polvi on patistanut ottamaan laajakaistan turvallisuussyistä”, Hirvonen selvittää.
”Kolmensadan euron lisähinnalla moni on voinut ottaa pelkän varauksen talon seinälle, vaikkei itse edes arvele käyttävänsä laajakaistaa.”
Osakkaita on nyt 1 300 eli käytännössä jokaiseen vakituisesti asuttuun Rääkkylän kiinteistöön valokuituliittymä tulee.
”200–300 osakkaalla tällainen ei millään toimisi. Me olemme oppineet tietyn talouden kaavan: kunta–osuuskunta–pankki-kolmion. Hanke maksaa 4,5 miljoonaa euroa. Tukea saamme 1,5 miljoonaa, joten osuuskunnan velaksi jää 3 miljoonaa. Sitä kuoletetaan osakkailta perittävillä 50 euron kuukausimaksuilla”, Hirvonen esittelee.
Viisikymppiä kuussa taas kattaa 23 ilmaiskanavan televisiopalvelut netin lisäksi.
Yksi onnellinen tietokonetyöläinen on Maija Laasonen, joka huolehtii viihtyisapiha.fi-markkinointiyrityksestä Rääkkylän Oravisalossa. Hän ylläpitää kotisivuja ja vastaa asiakkaiden yhteydenottopyyntöihin sähköpostilla.
”Työpäivästäni 98 prosenttia kuluu koneen ääressä. Olen onnellinen siksi, että ilman laajakaistaa tätä työpaikkaa ei olisi olemassakaan”, ammattikorkeakoulusta hiljattain tradenomiksi valmistunut 26-vuotias Laasonen sanoo.
”Yritin opiskella langattomilla etäyhteyksillä mokkulan avulla, mutta se oli täysin toivotonta. Yhteys pätki ja istunnot ehtivät vanhentua verkko-oppimisympäristössä ennen kuin sain mitään läpi”, Laasonen muistelee.
Puheenjohtaja Tuure Hirvonen muistuttaa Rääkkylästä tulleen muuttovoittokunnan. Myös kiinteistökaupat sujuvat hyvin, kun ostajilla on varmuus laajakaistasta.
Pienenkin yrityksen vähimmäisedellytys on yleensä aina toimivat yhteydet.
”Ehkä tämän merkitys ymmärretään kokonaisuudessaan vasta 5–10 vuoden kuluttua, kun saadaan monet nyt alkuvaiheessa olevat ideat toimimaan sähköisesti. Palvelupisteet vähenevät isoistakin keskuksista. Hyvä nettiyhteys tarjoaa mahdollisuuksia osallistua vaikkapa ompeluseuroihin kotona”, Hirvonen esittelee pilotti-ideoita, joihin kunta ja järjestöt huudetaan mukaan toimimaan.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
