Ajokoirat pihasusia karkottamaan
Susia saa kaataa eniten Pohjois-Karjalassa. Alueelle myönnettiin 14 poikkeuslupaa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoRiistahallinto ja poliisi ovat aloittaneet hankkeen, jossa pyritään karsimaan susien pihavierailuja yhteistyössä alueen asukkaiden ja metsästäjien kanssa.
Hanketta kokeillaan ensin Varsinais-Suomessa Pöytyän ja Oripään kuntien alueella sekä Pohjois-Savossa Sonkajärven, Rautavaaran ja Varpaisjärven riistanhoitoyhdistysten alueilla.
Tarkoituksena on etsiä toimintamalleja, joilla voidaan puuttua toistuviin susien pihavierailuihin. Jos pihahavaintoja tehdään viikon aikana saman kylän alueella eri tilanteissa kolme tai enemmän, asiasta tulee ilmoittaa poliisille, joka tekee tilannekohtaisen arvion ja tarvittaessa ryhtyy toimiin pihavierailujen lopettamiseksi.
”Yksittäinen susi tai susipari pyritään karkottamaan koirilla ajamalla mahdollisimman nopeasti tilanteen satuttua. Näin susi yhdistää epämiellyttävän tunteen pihassa vierailuun”, ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisilaitoksesta kertoo.
Ajossa käytetään suurriistan metsästykseen jalostettuja ajokoiria, joita Pohjolainen kuvailee kovapäisiksi, rohkeiksi ja pelottomiksi.
”Pihassa vierailevaa useamman suden laumaa ei voi ajattaa koirilla, koska se olisi merkittävä riski koiravahingoille. Kahdella kolmella koiralla voi vielä ajaa kahta sutta, mutta ei sen useampaa.”
Karkottamiseen voidaan käyttää myös riistahallinnon käytössä olevia karkotusaseita, jossa on merkkaavia kumiluoteja.
”Niitä on aiemmin käytetty karhuun, mutta tehokkuudesta suden karkottamisessa ei ole kokemusta”, Pohjolainen kertoo.
Jos karkottaminen ei auta muuttamaan pihassa vierailevan suden käytöstä, poliisi voi tehdä päätöksen sen poistamisesta. Hankkeen tarkoituksena on karkotuskeinojen kokeilemisen lisäksi kerätä tietoa susihavainnoista ja selvittää susien pihavierailujen syitä.
Hankkeen aikana kansalaisten toivotaan ilmoittavan kaikki suurpetohavainnot paikalliselle petoyhdyshenkilölle, joka kirjaa havaintotiedot Tassu-suurpetotietojärjestelmään.
”Toimintatapojen johdonmukaistamisella pyritään tekemään susipäätöksistä läpinäkyviä ja avoimia ja hakemaan niille sosiaalista hyväksyttävyyttä. Kun kansalaiset tietävät, milloin ja miten poliisi voi toimia, luottamus viranomaisiin susikonfliktien hoitamisessa kasvaa”, Pohjolainen painottaa.
Pohjolainen arvioi, että susikonfliktien määrän on noussut viime aikoina ja että suuri osa alueella asuvista kokee pihassa toistuvasti vierailevat eläimet vaikeaksi asiaksi.
”Tunnelma on esimerkiksi Ylä-Savon alueella pihavierailujen osalta kiristynyt. Tuntuu siltä, että suden käyttäytyminen on muuttunut ja tullut rohkeammaksi.”
Suurin osa susista väistää ylikomisarion mukaan ihmisiä, mutta jotkut yksilöt tulevat pihalle jopa päivällä. Sudet työllistävät poliisia Pohjolaisen mukaan toisinaan melko paljon.
”Susikeskustelu ei ole kuitenkaan erityisesti villiintynyt, siinä on aina tiettyä jännitteisyyttä. Alueemme susipäätöksistä ei ole vielä kanneltu, mutta varaudumme siihenkin. Susiin liittyvää lainsäädäntöä on testattava ja kehitettävä”, Pohjolainen summaa.
Sudenmetsästystä alueella odotetaan hyvällä mielellä, ja se nähdään lääkkeenä pitää susikanta kurissa.
”Uskon, toivon ja luotan, että sen avulla myös salametsästys pysyy kurissa eikä korpioikeuden hakemiseen ole tarvetta”, Pohjolainen painottaa.
Terhi Pape-Mustonen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
