Kyselytutkimus: Suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä euroon rahayksikkönä – "Nähdään osana turvallisuusratkaisua"

Myönteinen suhtautuminen euroon näyttää olevan tiiviisti kytköksissä siihen, miten vastaaja suhtautuu EU-jäsenyyteen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA.  

Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä yhteisvaluutta euroon. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuoreesta arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että 61 prosentin enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti eurojäsenyyteen. Vajaa viidennes taas suhtautuu kielteisesti rahayksikön vaihtumiseen markasta euroon.

Myönteinen suhtautuminen euroon näyttää olevan tiiviisti kytköksissä siihen, miten vastaaja suhtautuu EU-jäsenyyteen.

Kaikkein myönteisimmin euroon suhtautuvat vihreiden äänestäjät, joista 86 prosenttia sanoo pitävänsä eurojäsenyyttä myönteisenä.

Seuraavaksi myönteisimmin euroon suhtautuvat tutkimuksen mukaan kokoomuksen (81 prosenttia), RKP:n (69 prosenttia) ja SDP:n (69 prosenttia) äänestäjät. Vasemmistoliiton äänestäjistä on myönteisesti suhtautuvia 68 prosenttia ja keskustan äänestäjistä 67 prosenttia.

Kielteisin kanta on perussuomalaisten äänestäjillä, joista 46 prosenttia sanoo suhtautuvansa euroon kielteisesti. Tosin perussuomalaisissakin lähes joka kolmas pitää eurojäsenyyttä myönteisenä asiana.

Sekä kristillisdemokraattien että Liike Nytin äänestäjistä 38 prosenttia kertoo suhtautuvansa euroon kielteisesti.

Eva selvitti kyselyssään myös suomalaisten suhtautumista Euroopan keskuspankin itsenäisyyteen.

Kaksi vastaajaa kolmesta oli sitä mieltä, että poliitikkojen on syytä pysyä loitolla keskuspankin päätöksenteosta. Kahdeksan prosenttia vastaajista oli tämän väittämän kanssa sen sijaan eri mieltä.

Suomalaisten suhtautuminen euroon on Evan kyselyn perusteella muuttunut myönteisemmäksi 2000–luvun mittaan.

Vielä 2000-luvun alussa euron kannatus vaihteli tavallisesti 40 prosentin molemmin puolin. Viime vuosina myönteisesti suhtautuvien määrä on sen sijaan vakiintunut noin 60 prosentin tienoille.

Evan kyselyissä 2000-luvulla euron kannatus ylsi ensimmäistä kertaa 50 prosenttiin talvella 2009. Kymmenen vuotta myöhemmin kannatus ylsi ensimmäistä kertaa 60 prosenttiin. Tuon jälkeen kannatus ei ole käynyt enää kertaakaan alle 50 prosentissa.

Toimituspäällikkö Sami Metelinen Evasta uskoo, että kansa näkee yhteisvaluutassa tänä päivänä jopa turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

”Venäjän hyökättyä laajamittaisesti Ukrainaan keväällä 2022 on EU-myönteisyyden mukana myös eurojäsenyyden kannatus kasvanut”, Metelinen sanoo Evan tiedotteessa.

”Tämä kielii todennäköisesti siitä, että kansalaiset kokevat valuutan osana turvallisuusratkaisua. Viime kädessä Euroopan keskuspankki on myös kaikkien euromaiden yhteinen hätärahoittaja.”

Kyselyyn vastasi Taloustutkimuksen verkkopaneelissa maaliskuussa hieman yli 2  000 ihmistä. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla kahdesta kolmeen prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.