1950-luku oli kansallispuvun kulta-aikaa
JYVÄSKYLÄ (MT)
130-vuotias kansallispuku on pääosassa Yhtä juhlaa -näyttelyssä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä.
Suomalaisen kansallispuvun historian katsotaan alkaneen Lappeenrannassa vuonna 1885, kun Venäjän keisaripari vieraili Suomessa.
Keisarinna Maria Feodorovna sai tuolloin suomalaisilta naisjärjestöiltä lahjaksi käsitöillä koristetun soutuveneen.
Veneen soutajina oli kahdeksan kansallispukuihin pukeutunutta naista, joiden puvut edustivat Suomen maakuntia. Tapahtuma sai runsaasti julkisuutta myös maan rajojen ulkopuolella, ja sen katsotaan olleen Suomen kansallispuvun syntymähetki.
”Voidaan sanoa, että 1950-luku oli kansallispukujen todellista kulta-aikaa. Kun Armi Kuusela palasi Antrea-puvussa voittajana Yhdysvalloista Miss Universum -kisoista, oli se mieletön tapahtuma ja kansanjuhla Suomessa. Siitä käynnistyi koko maan vallannut kansallispukubuumi”, kansallispukuammanuenssi Marja Liisa Väisänen kertoo.
Antrea-puvun lisäksi Yhtä juhlaa -näyttelyssä ovat esillä muun muassa Sääksmäen, Hämeen, Munsalan, Tuuterin, Kaukolan ja Säkylän kansallispuvut.
Vuosikymmenten saatossa kansallispuvut muuttuivat moneen kertaan, eikä niiden tekemiseen ollut olemassa yhteismitallista ohjeistoa.
Tästä syystä vuonna 1979 perustettiin Suomen kansallispukuneuvosto. Neuvoston yhtenä tehtävänä oli uusien kansallispukumallien kokoaminen ja olemassa olevien tarkistaminen esikuviaan vastaaviksi.
Kesäkuun alussa käynnistynyt kansallispukunäyttely jatkuu tammikuun 2016 loppuun saakka.
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
