EU:n valtiovarainministerit etsivät sopua talouskurin tiukentamiseen
Tänään ja huomenna Brysselissä kokoontuvat EU:n valtiovarainministerit yrittävät päästä sopuun EU:n uuden talouskurisopimuksen sisällöstä ja Kreikan uudesta tukipaketista.
Lisäksi ministerien huolena on EU:n pysyvästä kriisirahastosta EVM:stä sopiminen.
Lopulliset ratkaisut kysymyksiin on tarkoitus saada EU-päämiesten huippukokouksessa kuun lopulla.
EU-maiden talouskuria viedään eteenpäin usealla rintamalla. Varsinaisen EU-lain piiriin kuuluvat komission esittämät tiukennukset kansallisten budjettien valvontaan. EU-komissio on saamassa paremmat valtuudet puuttua jäsenmaiden budjetteihin jo etukäteen, jos näyttää, että taloudenpito ei ole kestävää.
Viime kädessä budjetin hyväksyntä olisi kuitenkin edelleen jokaisen jäsenmaan omassa päätösvallassa.
EU-lainsäädännön ulkopuolelle taas ollaan tekemässä uutta talouskurisopimusta, josta ainakin Britannia on jäämässä pois.
Sopimuksen ideana on, että siihen liittyvät maat sitoutuvat pitämään julkisen talouden rakenteellisen alijäämän alle 0,5 prosentissa bruttokansantuotteesta.
Rakenteellinen alijäämä tarkoittaa koko julkisen talouden tasapainoa, kun siitä on siivottu pois suhdannevaihteluiden vaikutus.
”Ongelmallista siinä on, että laskelma perustuu aina subjektiiviseen arvioon talouden potentiaalisesta tuotannosta. Viime kädessä laskelmien teko on kunkin jäsenmaan omalla vastuulla”, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto sanoo.
Rakenteellista alijäämää laskettaessa otetaan huomioon myös eläkejärjestelmä. Tällä hetkellä se parantaa Suomen tilannetta.
Ongelmaksi voi Lehdon mielestä muodostua, että säästettyjä eläkerahastoja ei voida purkaa, koska silloin eläkejärjestelmän alijäämä lisää julkisen talouden rakenteellista alijäämää.
Suomen tavoitteena onkin saada alijäämärajaan joustoja, jotka sallisivat suuremman vaihtelun.
EU:n pysyvässä vakausmekanismissa Suomi on edellyttänyt yksimielistä päätöksentekoa. Todennäköisesti valtiovarainministerit hakevat kompromissiratkaisua, jossa rahastoon jo sijoitettua pääomaa voitaisiin käyttää hätätilanteessa määräenemmistöpäätöksellä, mutta rahaston koon kasvattaminen vaatisi yksimielisyyttä.
Kokousten akuutein kysymys on Kreikan uudesta tukipaketista päättäminen.
Jos Kreikka ja sille rahaa lainanneet yksityiset sijoittajat pääsevät sopimukseen velkojen alentamisesta puoleen, ovat euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF valmiita antamaan Kreikalle uuden tukipaketin. Tukipaketin koko olisi noin 130 miljardia euroa.
Ilman tukirahaa Kreikka menee konkurssiin maaliskuussa, jolloin sen maksettavaksi erääntyy joukkolainoja 14,5 miljardin edestä.
Jos yksityiset sijoittajat eivät suostu leikkaamaan saataviaan vapaaehtoisella sopimuksella, Kreikka todennäköisesti vain jättää velkansa maksamatta.
Tällaisen pakotetun velkajärjestelyn seuraukset olisivat arvaamattomat. Hyötyjiä olisivat ainakin sijoittajat, jotka ovat ostaneet niin sanottuja luottoriskijohdannaisia eli käytännössä lyöneet vetoa Kreikan konkurssin puolesta.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
