PTT: Koronarokote elvyttää eniten palvelusektoria: "Kasvua seuraa inflaatiopiikki"

PTT ennustaa kuluvan vuoden bkt:n kasvavan 2,5 prosenttia. Ensi vuonna talouskasvu kiihtyy 3,5 prosenttiin. Kuva: Jukka Pasonen

Suomessa koronakuoppa oli muuhun Eurooppaan verrattuna melko pieni, joten meillä kasvu-uralle päästään nippanappa palaamaan vuoden 2022 aikana. Kuva: Jukka Pasonen

Pellervon taloustutkimus PTT arvioi ennusteessaan Suomen pinnistävän ensi vuonna takaisin vanhalle kasvu-uralle . Näin, vaikka koronatilanteen heikentyminen viivästyttääkin talouden alkuvuoden nousua Euroopassa.

Ennustepäällikkö Janne Huovari arvioi talouskasvun myös olevan laaja-alaisempaa, kun se viime vuodet on ollut lähinnä kulutuskysynnän varassa.

"Kasvu koostuu kulutuksesta, viennistä ja investoinneista", Huovari arvioi.

PTT ennustaa kuluvan vuoden bkt:n kasvavan 2,5 prosenttia. Ensi vuonna talouskasvu kiihtyy 3,5 prosenttiin.

Viime syksyn perusskenaarion ennustettaan kuluvalle vuodelle PTT ruuvasi puoli prosenttiyksikköä alaspäin. Kasvu kuitenkin kiihtyy vuoden toisella puoliskolla.

PTT:n arvion mukaan ne sektorit – palvelut – jotka pandemiasta ja talouden rajoitustoimista ovat kärsineet eniten, myös kasvavat voimakkaimmin, jos ja kun tästä koronasta päästään.

Rokotekattavuus ratkaisee paljon Suomenkin taloudessa. Huovari arvioi, että alkukesästä päästään taas parempaan. Viime vuosi jo näytti, että viruksella on kohtuullisen voimakas säävaihtelu, kun tartuntaluvut laskivat kesäksi. Samaa hän odottaa tulevana kesänä. Ja kun vähintään ensimmäiset rokotukset saadaan yli puolelle väestöstä alkukesään mennessä, juhannuksena pääsee terasseille. PTT on rokotekattavuusnäkemyksissään samalla linjalla kuin THL ja jo aiemmin parhaan skenaarionsa esittänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

"Aina helpompaa, mitä vähemmän tartuntoja siinä vaiheessa enää on", Huovari lisää.

Taloudessa on myös muita riskejä, joista suurimmat ovat tautitilanteen ja rokotusten eteneminen, mutta kysymysmerkkejä on finanssimarkkinoillakin. Esimerkiksi korkojen nousu aiheuttaisi hyvin nopeita korjausliikkeitä muun muassa osakkeiden hinnoissa.

Euroopassa talouden toipuminen viivästyy tautitilanteen heikkenemisen vuoksi. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa kasvu on erittäin nopeaa jo tänä vuonna. Suomessa koronakuoppa oli muuhun Eurooppaan verrattuna melko pieni, joten meillä kasvu-uralle päästään nippanappa palaamaan vuoden 2022 aikana.

Yhdysvaltojen tukipaketit ja finanssipolitiikka ovat paljon aggressiivisempia kuin euroalueella, vaikka täällä korona iski talouteen rajummin. Toisaalta syntyy riski, että Yhdysvaltain talous ylikuumenee, kun elvytykseen satsataan valtavia summia talouden ja hintojen noustessa.

”En usko, että nähtäisiin pysyvää inflaation nousua, mutta tänä vuonna kyllä koetaan hintapiikki, koska kysyntä kasvaa erittäin nopeasti”, sanoo Janne Huovari.

Ensin siis koronapiikit ja siihen perään hintapiikki. PTT ennustaa hintojen nousevan Suomessa tänä vuonna 2,0 prosenttia.

Huovarin mukaan hintapiikki on osin keinotekoinen, kun inflaatiota verrataan viime vuoden vastaavaan aikaan. Vuosi sitten kesällä raakaöljyn hinta romahti ja sitä seurasi bensiinin hinta. Toisaalta kysynnän kasvu voi alkuun olla niin nopea, että tarjonta pystyy vastaamaan siihen vasta viiveellä. Siitä syntyy paine hintoihin.

Ostovoima ei tänä vuonna kasva, koska hintojen nousu syö palkankorotukset. Kotitalouksien kulutus kuitenkin kasvaa säästöjen voimalla, jotka ovat kasvaneet edellisvuodesta noin 6 miljardilla eurolla.

Suomen vienti lähtee nopeaan nousuun jo tänä vuonna, kun kansainvälinen kysyntä Aasiassa ja Yhdysvalloissa kasvaa. Meillä ei myöskään toistaiseksi ole hintakilpailukyvyn ongelmia, jotka rajoittaisivat kasvua. Investoinnit laskivat koronan vuoksi, mutta ne kääntyvät tämän ja ensi vuoden aikana nousuun.

Talouskasvu toimialoittainkin on laaja-alaista. Palvelut nousevat rivakimmin, mutta esimerkiksi rakentamisessakin nähdään kasvua. Osa kotitalouksien säästöistä suuntautuu asuntojen kysyntään.

Julkinen talous tasapainottuu koronan jäljiltä selvästi, kun talous kasvaa ja elvytys vähenee. Tänä vuonna valtion alijäämä on vielä lähes 10 miljardia, mutta ensi vuonna enää vajaa neljä.

“Talouskriisin aikana voimakas velkaantuminen on ollut perusteltua. Elvytys ei kuitenkaan voi olla ikuista. Kriisin jälkeen velkaa voidaan käyttää vain talouskasvun edellytyksiä parantaviin toimiin, kuten t&k-investointeihin", sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Työllisyyskeinoiksi PTT esittää ansioturvan porrastusta ja erorahaa.

Työllisyys ottaa vielä alkuvuoden aikana takapakkia, mutta toipuu loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, joten ennustejakson lopulla päästään noin 73 prosentin työllisyysasteeseen. Sitä korkeammalla oltiin viimeksi ennen 1990-luvun alun lamaa. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on kuitenkin huolestuttavaa.

Markus Lahtisen mukaan olisi laadittava laaja työllisyyspaketti, jossa yhdistyvät julkisen talouden vahvistaminen ja työllisyysasteen nosto.

Esimerkkejä paketin toimenpiteistä voisivat olla ansioturvan keston porrastaminen työhistorian perusteella siten, että ansiosidonnainen päiväraha ulotetaan koskemaan myös lyhyempiä työsuhteita, mikä parantaa lyhyitä työsuhteita tekevien tilannetta. Toisaalta vain hyvin pitkän työhistorian omaavat olisivat oikeutettuja täysiin päivärahapäiviin.

Toinen toimi voisi PTT:n mukaan olla irtisanottavalle työntekijälle maksettava eroraha, joka maksettaisiin könttäsummana heti työttömyyden alussa ja joka korvaisi osan päivärahakaudesta.

”Työllisyyden kasvun esteenä on vielä nyt riittämätön kysyntä, mutta nopea kasvu tuo tarjontaongelmat nopeasti takaisin. Tästä syystä tarjontaa lisääviä toimia on syytä päättää jo nyt, jotta ne auttaisivat noususuhdanteessa”, Markus Lahtinen sanoo.