Vääntö EU:n tulevasta budjetista tiivistyy

Kyproksen

paperi ei vielä

ole viljelijöiden

kannalta dramaattinen, mutta lisä-

leikkauksista on syytä olla erittäin huolissaan.«

BRYSSEL (MT)

Neuvottelut EU:n tulevista rahoituskehyksistä tiivistyvät marraskuun aikana.

Tiistaina puheenjohtajamaa Kypros julkisti oman pohjaesityksensä EU:n rahoista vuosille 2014–2020.

EU-komission alkuperäiseen esitykseen verrattuna Kypros esittää budjettiin ainakin 50 miljardin euron leikkausta.

Sen ei kuitenkaan uskota riittävän, sillä kymmenen nettomaksajamaan ryhmä vaatii vähintään 130 miljardin leikkausta. Suomen eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) torjui tuoreeltaan Kyproksen esityksen liian suurena.

Leikkausvaatimusten painoarvoa lisää se, että nettomaksajien ryhmään kuuluvat myös EU:n mahtimaat Saksa ja Ranska.

Nettomaksajien vastapuolena ovat Itä- ja Etelä-Euroopan maat sekä Euroopan parlamentti, jotka puolustavat komission esitystä.

Komission esitys 7 vuoden budjetiksi on 1 033 miljardia euroa, eli noin prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bkt:stä. Yli 70 prosenttia rahoista on budjetoitu alue- ja maatalouspolitiikkaan.

Kypros esittää maatalouden suoriin tukiin, eli tilatukeen yhteensä 11 miljardin leikkausta. Hehtaaria kohti se tarkoittaisi muutaman euron pudotusta. Suomelle tärkeät maaseudun kehittämisvarat ovat kuitenkin lähes samalla tasolla kuin komission esityksessä.

”Kyproksen paperi ei vielä ole viljelijöiden kannalta dramaattinen, mutta lisäleikkauksista on syytä olla erittäin huolissaan”, MTK:n Brysselin toimiston johtaja Simo Tiainen sanoo.

Tiaisen mukaan jokainen miljardi, joka maaseudun kehittämisvaroista leikataan, vähentää Suomen saamaa pottia ainakin 20 miljoonalla.

”Ymmärrämme, että Suomi haluaa vähentää nettomaksuja. Vaarana kuitenkin on, että leikkaukset kohdistuvat suhteettoman voimakkaasti maaseudun ihmisiin.”

Toinen uhka liittyy maaseudun kehittämisvarojen jakoperusteisiin. Tähän asti Suomi on saanut niistä suhteellisen suuren osuuden, mutta nyt samoille apajille haluavat muutkin maat.

Tähän suuntaan viittaa ainakin Saksan ja Ranskan sopimus, jonka mukaan maatalouden suoria tukia ja maaseudun kehittämisvaroja pitää käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Toisin sanoen maat, jotka menettävät eniten suoria tukia, haluavat hyvitystä maaseudun kehittämispotista.

Suomelle tärkeään aluepolitiikan osuuteen Kypros esittää reilun 12 miljardin euron leikkausta. Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuki olisi putoamassa nykyisestä 35 eurosta 20 euroon asukasta kohti. Neuvotteluhaarukka on kuitenkin 20:sta ylöspäin.

Ministeritasolla EU:n tulevasta budjetista neuvotellaan seuraavan kerran eurooppaministerien kokouksessa kuun lopulla. Ratkaisua yritetään ylimääräisessä huippukokouksessa heti sen jälkeen 22.–23. marraskuuta.

Neuvotteluja hankaloittaa se, että Britannian pääministeri David Cameron on uhannut kaataa koko sopimuksen, ellei sen vaatimuksiin suostuta. Britannia ajaa budjettiin selvästi suurempaa leikkausta kuin muut nettomaksajamaat. Keskiviikkona maan parlamentti määräsi Cameronin tiukentamaan vaatimuksiaan entisestään.

Kantona kaskessa on myös Tanska, joka hamuaa alennusta EU-jäsenmaksuun. Pääministeri Helle Thorning-Schmidt on sanonut käyttävänsä veto-oikeuttaan, jos maa ei saa 130 miljoonan euron alennusta.

Toisaalta Euroopan parlamentti on uhannut kaataa rahoituskehyksen, jos siihen tehdään liian suuria leikkauksia.

Jos budjettikehyksistä ei päästä sopuun, jatkuu EU:n rahankäyttö nykyisellä tasolla.

Viljelijöiden kannalta se olisi kuitenkin ongelmallista, koska nykyiset maaseudun kehittämisohjelmat päättyvät ensi vuoden lopussa. Ilman budjettikehyksiä uusia ohjelmia ei saada käyttöön. Pahimmillaan se voisi viivästyttää lfa- ja ympäristötukien maksatusta jopa vuodella.

NIKLAS HOLMBERG

Avaa artikkelin PDF