Suomen naapurimaissa yleinen asevelvollisuus on käytännössä hyvin valikoiva– puolustusministeri Kaikkonen pohtisi asevelvollisuuden kehittämisessä myös muutoksia päivärahoihin

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on huolissaan nuorista miehistä, jotka eivät pysty suorittamaan varusmiespalvelusta. Lehtikuva / Markku Ulander 

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen komitea asetetaan lähipäivinä. Maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut Kaikkonen pitää huolestuttavana kehityslinjaa, jossa noin joka kolmas nuori mies karsiutuu kutsuntavaiheessa tai ei suorita varusmiespalvelusta loppuun.

Terveydellisten seikkojen lisäksi Kaikkosen mielestä tarkasteluun pitää ottaa varusmiespalveluksen sosioekonomiset vaikutukset. Hänen mukaansa on syytä käydä keskustelu muun muassa siitä, onko varusmiesten nykyisentasoinen päiväraha riittävä korvaus yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen eteen tehdystä työstä.

Komitea peilannee tilannetta myös Suomen naapurimaissa, joissa kaikissa on tätä nykyä käytössä jonkinlainen yleinen asevelvollisuus. Erot Suomen tilanteeseen Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ovat kuitenkin merkittäviä niin varusmiespalvelun käytännön järjestelyjen kuin turvallisuuspoliittisten ratkaisujenkin osalta.

Merkittävin ero on, että Suomessa varusmiespalveluksen suorittaa huomattavasti suurempi osa ikäluokasta (noin 21 000 varusmiestä eli kaksi kolmasosaa miehistä tai yksi kolmasosa koko ikäluokasta). Tämä selittyy Puolustusvoimien selvästi suuremmalla sodan ajan vahvuudella (280 000 sotilasta) naapurimaihin verrattua.

Kaikkosen mukaan parlamentaarisen komitean työn tueksi puolustushallinnossa arvioidaan terveystarkastusohjetta, jonka kriteereiden perusteella lääkärit arvioivat asevelvollisten terveydentilaa. Tämän lisäksi tarkasteluun menee se, ovatko nykyiset vain kaksi palveluskelpoisuusluokkaa – A ja B – tarkoituksenmukaisia.

Kaikkosen mukaan paino- ja mielenterveysongelmien lisääntyminen ei koske yhteiskunnassa vaan Puolustusvoimia. Parlamentaarisen komitean työn lähtökohta sen sijaan rajoittuu yleisen asevelvollisuuden ylläpitämiseen sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin.

Emme voi sälyttää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä puntaroivan komitean tehtäväksi nuorten aikuisten fyysisen terveyden ja psyykkisen hyvinvoinnin parantamista. Siihen tarvitaan leveämmät hartiat ja isommat resurssit, Kaikkonen sanoo.

Kaikkonen toivoo pohdintaan myös kutsuntojen ulottamista naisiin, mutta pakollista asevelvollisuutta naisille puolustusministeri ei kannata.

Ruotsi palasi vuonna 2010 lakkauttamaansa asevelvollisuuteen vuonna 2018. Asevelvollisuus on sukupuolineutraali mutta muuten hyvin valikoiva: lähes koko 18 vuotta täyttävien ikäluokka, viime vuonna 94 000 miestä ja naista, täyttää verkossa esitietolomakkeen. Siinä kysytään muun muassa koulunkäynnistä, terveydestä, liikunnasta ja sosiaalisesta elämästä sekä persoonallisuudesta.

Kyselyn perusteella joukko jaetaan kutsuntoihin kelpaaviin, joita vuonna 2001 syntyneistä oli vajaat alle puolet (38 000) esikyselyyn vastanneista. Näistäkin vain 13 000 määrättiin kutsuntoihin, koska koulutettavien varusmiesten määrä ei ole toistaiseksi ollut kuin noin 4 000 vuodessa, tänä vuonna tavoite on 5 000. Valtiopäiväpuolueiden yhteinen puolustustoimikunta, Försvarsberedningen, haluisi tuplata määrän 8 000:een tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Försvarsberedningenin mukaan Ruotsin sodan ajan joukon kokonaisvahvuus, kodinturvajoukot (Hemvärnet) ja siviilityöntekijä mukaan lukien, pitäisi nostaa 90 000:een nykyisestä 60 000:sta

Molempia sukupuolia koskevasta asevelvollisuudesta huolimatta kutsuntoihin määrättävistä vain reilu viidesosa ja asepalveluksen suorittaneista vajaa viidesosa on ollut naisia.

Ruotsin väkiluku on noin 10 miljoonaa ja puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen yksi prosentti vuonna 2018 (Sipri).

Norjassa asevelvollisuus on koskenut vuodesta 2015 alkaen miesten lisäksi myös naisia. Tie kohti mahdollista varusmiespalvelusta alkaa Ruotsin tapaan verkossa täytettävällä esitietolomakkeella, jossa kysellään kiinnostuksen kohteista, sosiaalisesta elämästä sekä terveydestä ja kunnosta – muun muassa siitä, montako etunojapunnerrusta jaksaa tehdä ja kauanko aikaa kuluu 3 000 metrin juoksemiseen.

Kutsuntoihin määrätään vain noin neljäsosa kyselyyn vastanneesta ikäluokasta (noin 60 000 miestä ja naista), joista noin 9 000 lopulta suorittaa varusmiespalveluksen. Heistä vähemmistö on naisia, vuonna 2016 alle neljäsosa.

Norjan sodan ajan joukkojen vahvuus on noin 50 000 sotilasta, mukaan lukien kodinturvajoukot. Maan turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttaa Ruotsista ja Suomesta poiketen se, että Norja on Naton jäsen.

Norjan väkiluku on noin 5,3 miljoonaa ja puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen 1,6 prosenttia vuonna 2018 (Sipri)

Virossa yleinen asevelvollisuus koskee Suomen tapaan vain miehiä. Puolustusvoimien mukaan tällä hetkellä palveluksen suorittaa vuosittain 3 200 nuorta miestä, joka on noin kolmasosa ikäluokasta. Määrä on tarkoitus nostaa 4 000:een vuoteen 2026 mennessä.

Naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen, mutta kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Vuonna 2018 asepalveluksen suoritti 27 naista, vaikka heille oli varattu reilut sata paikkaa.

Virossa on ollut vaikeuksia saada tarpeeksi miehiä riviin: esimerkiksi vuonna 2017 noin tuhat miestä maksoi yhteensä 150 000 euroa sakkoja jätettyään saapumatta kutsuntatarkastukseen. Monien miesten kerrotaan maksavan sakon toistuvasti, kunnes asevelvollisuusikä on 28-vuotiaana ohitettu.

Viron puolustusvoimien rauhan ajan vahvuus on 6 000 henkeä, joista noin puolet on varusmiehiä. Sodan ajan vahvuudeksi on kaavailtu 60 000, joista 21 000 korkeammassa valmiudessa. Lisäksi Viron vapaaehtoiseen maanpuolustusjärjestöön, Kaitseliitiin, kuuluu noin 15 000 jäsentä.

Natoon kuuluvassa Virossa on Britannian johtama monikansallinen pataljoona ja ilmatilan valvonnasta huolehtii Naton Baltian ilmavalvontaoperaatio.

Viron väkiluku on noin 1,3 miljoonaa ja puolustusmenot suhteessa bruttokansantuotteeseen 2,1 prosenttia vuonna 2018. (Sipri)

--

Lähteinä Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusvoimien sekä kutsuntaviranomaisten kotisivut, Viron yleisradio ERR, Postimees, Sipri