Leipäviljavaraston kasvattamisella varauduttiin Wille Rydmanin mukaan aikanaan siihen, että maailman ruokahuollon toimitusketjut olisivat vaarantuneet, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. ”Mutta näin ei ole käynyt.” Kuva: Jaana Kankaanpää
Hallitus ei ole hylännyt Itä-Suomea, Wille Rydman vakuuttaa – EU:lta lobatun avun määrää hän ei osaa arvioida
”Varoisin nostamasta kehysriiheen liittyviä odotuksia liian korkeiksi”, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman.
Kainuun työllisyystilanne näytti 1980-luvulla toivottomalta, mutta nyt maakunnassa on Wille Rydmanin mukaan kaikista kovimmat kasvuprosentit ja datakeskus- sekä supertietokone-ekosysteemi, joka ruokkii itse itseään. Kuva: Jaana Kankaanpää”Ei Itä-Suomen tilanne ole ollenkaan niin lohduton kuin mitä jotkut maalailevat. Itse sanoisin jopa, että on paljon aihetta myös optimismiin”, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).
Itärajalla tapahtuu nyt Rydmanin mukaan paljon myönteistä – markkinaehtoisesti. Esimerkiksi Solar Foods kertoi vastikään suunnittelevansa isoa investointia Lappeenrantaan.
Suomen talouden lähdöstä kasvuun on Rydmanin mukaan paljon viitteitä.
”Jollei geopolitiikka tuota erityisen ikäviä yllätyksiä, kaikki taloudelliset edellytykset on olemassa sille, että käänne on jo saavutettu ja tästä eteenpäin kuljemme taloudellisesti valoa kohden.”
Itä-Suomen asiat ovat esillä, kun hallitus kokoontuu puoliväliriiheen huhtikuun 22. ja 23. päivä.
”Varoisin nostamasta kehysriiheen liittyviä odotuksia liian korkeiksi”, sanoo Rydman.
”Meillä on varsin haastava yhtälö edessämme. Ensinnäkin meidän pitäisi löytää aika merkittävästikin uusia sopeutuskohteita, toisekseen meidän pitäisi tehdä merkittäviä kasvutoimia, jotka nekin maksavat, ja kolmannekseen meidän pitäisi myöskin vastata näihin akuutteihin turvallisuushaasteisiin, joita meillä on.”
Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Itäisen Suomen ohjelma on saanut paljon kritiikkiä konkretian ja resurssien puutteesta.
Hallitus ei Rydmanin mukaan ole hylännyt Itä-Suomea. ”Jos katsoo vaikkapa sitä, millaisia summia Euroopan aluekehitysrahaston puitteissa jaetaan ja sitä, miten olemme kansallisesti päättäneet rahan jakamisesta, niin kyllä Itä-Suomi on runsaasti resursoitu. Rahat, jotka aluepolitiikkaan käytetään, ovat erittäin vahvasti Itä-Suomi-painotteisia.”
Hallitus on myös lobannut Euroopan komissiota nostamaan Suomen itärajan rahoitukselliseksi prioriteetiksi. ”Näyttää siltä, että uuden komission työssä tämä on hyvin vahvasti läsnä. Eiköhän lisärahoitus, mitä on saatavissa, nimenomaisesti Itä-Suomeen tule kohdistumaan.”
Summista Rydman ei osaa vielä sanoa.
Rydmanin mukaan myös Itäisen Suomen ohjelmalla on oma virkansa. Hallitus päätti esimerkiksi ottaa Euroopan aluekehitysrahaston kansallisesti jaettavista kilpaillun rahoituksen osuuksista 25 prosenttia erilleen. Tämä kilpailtu rahoitus on yleensä kohdistunut enemmän Länsi- ja Etelä-Suomeen. Nyt varoja voidaan käyttää äkillisen rakennemuutoksen tai paikallisen äkillisen rakennemuutoksen tilanteissa uusien alkujen rakentamiseen.
”Ne ovat tyypillisesti tilanteita, jotka tulevat enemmän esille Itä-Suomessa kuin läntisessä Suomessa.”
Puoliväliriihessä esillä on myös huoltovarmuus, josta vastaava ministeri Rydman on.
Huoltovarmuuskeskus käy purkamaan leipäviljan varastojaan keväällä, jos lisärahoitusta ei löydy.
Varastojen purkaminen ei ole vielä alkanut, mutta siihen on Rydmanin mukaan valmius. Hän pitää todennäköisenä, että kuuden kuukauden linjaus pitää.
Aiemmin väestön kuuden kuukauden tarpeita vastannut elintarvikeviljan varasto kasvatettiin vastaamaan yhdeksän kuukauden tarpeita, kun Ukrainan sota alkoi.
Rydman korostaa, että kyseessä on paluu vanhaan kuuden kuukauden tasoon.
Huoltovarmuuskeskus voi jatkossa saada rahoitukseensa tilkettä valtion talousarviosta.
Keskuksen rahoitusmallin uudistamista valmistellaan paraikaa. Nykyään Huoltovarmuusrahastoon kerätään rahaa huoltovarmuusmaksulla, jota peritään etenkin fossiilisista liikennepolttoaineista. Maksun tuotto on alenemaan päin.
Rydman pitää todennäköisimpänä, että rahaston rinnalle tulisi rahoitusta valtion talousarviosta.
”Ainakin todennäköisimpänä ja lyhimmän aikavälin ratkaisuna tällaista osittaista budjettirahoitteisuutta varmaankin ollaan edistämässä.”
Tämä tuottaisi Rydmanin mukaan nykyistä vakaamman rahoituksen tason.
Onko leipäviljan varastoja järkeä purkaa, jos Huoltovarmuuskeskuksen rahoitusmallia ollaan uudistamassa?
”Korostan sitä, että puoliväliriihelle annettu toimeksianto on hyvin vaativa ja resurssimme ovat varsin niukat”, sanoo Rydman.
Huoltovarmuustoiminta on viime vuosina myös laajentunut.
”Yhdelläkään hallinnonalalla, ei edes Puolustusvoimilla tai Huoltovarmuuskeskuksella voi olla veronmaksajien avointa shekkiä. Näin varmistetaan se, että tälle toiminnalle ja siihen käytetyille varoille on myös kansalaisten tuki vastaisuudessa.”
Rydman painottaa selkeää toimivaltajakoa Huoltovarmuuskeskuksen ja ministeriöiden välillä. ”Organisaatio, joka pystyy jonkin asian tehokkaimmin hoitamaan, ottaa pääasiallisen vastuun.”
Meriteollisuuden arvonmuodostuksesta telakoilla tapahtuu Wille Rydmanin mukaan vain 20 prosenttia. 80 prosenttia tulee pitkästä komponenttivalmistajien ketjusta, joka ulottuu Lappiin asti. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen sijainti Venäjän naapurissa luo epävarmuutta mutta maamme osaaminen kiinnostaa Rydmanin mukaan maailmalla erityisesti nyt geostrategisen kilpailun aikakaudella.
Esimerkiksi kvantti-, siru- ja viestintäteknologian osaaminen on huippuluokkaa, samoin perinteisemmät biotalous- ja meriteollisuus.
Jäänmurtajille ja Turussa valmistettaville loistoristeilijöille on Rydmanin mukaan kysyntää.
”Uskaltaisin ennakoida, että meriteollisuudellamme on varsin kultainen vuosikymmen edessään.”
Maaseutu elättää kaupungin tiukan paikan tullen, muistuttaa Rydman. ”Maaseudun rooli on aivan korvaamaton.”
Maataloustuotannon kannattavuus onkin iso huoltovarmuuskysymys.
”On syytä ymmärtää, että elinvoimainen maaseutu on aivan ratkaisevassa asemassa ja se on syytä muistaa myöskin syvän rauhan aikana. Kriisitilanteessa omavaraista ruokahuoltoa on vähän hankalampi tyhjästä luoda, jollei sitä ole ylläpidetty riittävällä tavalla jo rauhan aikana.”
Miten maatalouden tuottajahinnat saadaan kannattavalle tasolle, siihen Rydman ohjaa kysymään vastauksia maa- ja metsätalousministeriöstä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
