MTK-lähetystö korosti 141-tukea ministerille
MTK-liittojen puheenjohtajat veivät maanantaina viestin 141-tuen välttämättömyydestä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle (kok).
Lähetystön johtaja, Varsinais-Suomen MTK-liiton puheenjohtaja Jaakko Halkilahti korosti viljelijöiden odottavan ministeriltä sekä hallitukselta määrätietoisia toimia 141-tuen jatkamiseksi ja korottamiseksi vuoden 2014 jälkeen.
”Kansallista 141-tukea eli Etelä-Suomen vakavien vaikeuksien tukea ei ole mahdollista korvata millään muilla EU-tuilla”, Halkilahti huomautti.
”Erityisen vaikea tilanne on sika- ja siipikarja- sekä kasvihuonetuotannossa. Siksi tukea tulisi korottaa.”
”Jos naudat jätettäisiin nyt pois 141:stä, niitä ei myöhemmin sinne saa millään mukaan vaikka maatalouspolitiikka EU:ssa muuttuisi”, Halkilahti totesi.
Koskisen mukaan 141:n puolesta neuvotellaan täysillä, mutta hän muistutti realismista ja korosti kaikkien tukien kokonaisuutta.
Hänen mukaansa EU:n maatalouspolitiikan (cap) uudistuksessa on tulossa mahdollisuus lisätä tuotantoon sidottuja, kokonaan EU:n maksamia cap-tukia. Ne ovat vakaita seitsemän vuoden ajan, kun taas kansallisesti maksettavaan 141-tukeen komissio voi halutessaan puuttua.
Capista neuvotellaan juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kun tulokset ovat tiedossa, aletaan neuvotella 141-tuesta. Nämä neuvottelut tiivistyvät alkusyksyn aikana, Koskinen kertoi.
Hän muistutti, että EU-komission lähtökohta on, että 141-tuki lakkaa, koska se sovittiin alunperin väliaikaiseksi. ”Siten sen korottamiseksi tarvittaisiin todella kovia perusteita.”
Halkilahden mukaan perusteita on, koska sikatalous on pahassa talouskriisissä ja tuotanto vähenee.
Halkilahti totesi joka tapauksessa koko Suomen viljelijöiden olevan vahvasti Suomen hallituksen ja Koskisen tukena neuvotteluissa, mutta edellyttää erittäin vahvaa neuvotteluotetta.
Ministeri uskoo, että komissiossa koko Suomen viljelijöiden tuki pannaan merkille.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä maidolle, naudoille ja sika- ja siipikarjalle tulisi saada yhdistelmä, jossa lisättyä cap-tukea ja kansallista tukea voidaan yhdistää. Kasvihuonetuotanto on näillä näkymin jäämässä 141-tuen varaan.
Marttilan mukaan kansallisen tahtotilan tulee olla sellainen, että Suomi ei hyväksy kotieläintuotannon lopettamista Etelä-Suomessa.
”Melko pienellä rahalla se pystytään turvaamaan. 141-tuki on ollut 60–90 miljoonaa euroa vuosittain, kun koko tuki on lähes pari miljardia.”
”141:n taakse täytyy tulla Suomen korkein poliittinen johto, jos ilman sitä asiat eivät etene.”
Naudanlihantuottaja Tomi Toivonen muistuttaa 141:n tärkeydestä. ”Yksimahaiset jo menetettiin, niin ei saa käydä muille tuotantosuunnille.” Yksimahaisten eli sika- ja siipikarjan tuki on maksettu tuotannosta irrotettuna tukena vuoden 2009 jälkeen.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
