Käytetyille vaatteille löytyy Kalkussa uusi kohde
Kansainvälisen avun suunnittelija Outi Amanor kertoo, että Suomesta tulevia vaatteita pidetään laadukkaina. Vaatteiden tulee siksi olla ehjiä ja puhtaita ja lisäksi ne lajitellaan huolella. Juho Paavola Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE (MT)
Suomen Punaisen Ristin (SPR) logistiikkakeskuksessa Kalkussa käy vipinä. Tukityöllistettyjen tottuneet silmät tarkistavat ja ahkerat kädet viikkaavat vaatteita.
SPR ottaa käytettyjä, hyväkuntoisia vaatteita vastaan Kontti-kierrätysmyymälöissä eri puolilla maata. Ne, joita ei myydä suoraan omassa myymälässä, kuljetetaan tänne Tampereen ja Nokian rajalle. Myös jotkut vaatemyymälät toimittavat tänne loppuvarastoja.
Vaatteet tarkastetaan huolella, vaikka ne onkin usein kertaalleen käyty läpi. Saumojen ja materiaalien pitää olla ehjiä, vaatteiden puhtaita ja taskujen tyhjiä, SPR:n hankintakoordinaattori Liisa Nevalainen kertoo.
”Tällöin vaatteilla on vielä riittävästi käyttöikää jäljellä myös avunsaajalla.”
Suomalaisia kierrätettyjä vaatteita arvostetaan laadukkaina juuri tarkasta lajittelusta johtuen.
”Normit ovat vastaanoton osalta tiukentuneet. On maita, jotka eivät huoli käytettyjä vaatteita enää lainkaan. Maailmalta löytyy valitettavasti firmoja, jotka dumppaavat avustuskohteisiin käyttökelvottomia vaatteita”, harmittelee ohjelma-avustaja Tanja Lumme-Lahti.
Noin 30 prosenttia Kontteihin tulevista vaatteista ei läpäise lajittelua. Lukema on parempi kuin vaatekeräyksessä keskimäärin.
”Olemme aika hyvässä tilanteessa, koska meillä ei ole avoimia keräyslaatikoita. Ihmiset eivät jätä meille likaisia ja risaisia vaatteita”, Nevalainen arvelee.
Lumme-Lahtea ilahduttaa, että vaatteille on myös löydetty viime vuosina uutta jatkokäyttöä. SPR on mukana Forssan seudun Texvex-hankkeessa, jossa nuorten työpajalla hyödynnetään käytettyjä vaatteita.
”Kaiken, mikä menisi muuten energiajätteeksi, he ottivat viime vuonna vastaan. Nuoret leikkaavat niistä hyödynnettäväksi kelpaavat kankaat ja ne ommellaan lastenvaatteiksi.”
Kalkkuun tulleista vaatteista päätyi viime vuonna enää 10 prosenttia polttolaitokseen, kun suhdeluku on pahimmillaan ollut 60.
Vaatteiden lajittelussa ja lähetyksessä sekä varastotehtävissä työskentelee Kalkussa noin 30 tukityöllistettyä. Vuoden mittaan heitä on lähes 100, koska työllistämispätkät vaihtelevat muutamasta viikosta puoleen vuoteen.
Noin puolet tukityöllistetyistä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka ovat oikeutettuja palkkatukeen. ”Joukossa on ihan huipputyyppejä. Suurimman osan olisin palkannut pysyviksi, jos olisin itse työnantaja”, Lumme-Lahti kuvaa.
Lisäksi Kalkussa pääsee työelämän piiriin nuoria, jotka miettivät vielä omaa alaansa sekä kuntoutujia, jotka ovat olleet pitkän aikaa sairauslomalla.
Maahanmuuttajille tukityöllistäminen tarjoaa tärkeän väylän harjaantua suomen kieleen. Lisäksi keskuksessa työskentelee joka vuosi muutama yhdyskuntapalveluaan suorittava.
Ehjät vaatteet lajitellaan käyttötarkoituksen mukaan kesä- ja talvivaatteiksi naisten, miesten ja lasten vaatteet erikseen. Ne pakataan lajeittain hyvin suojattuihin paaleihin.
Vaatteet toimitetaan saman tien köyhille alueille - yleensä seuduille, joissa SPR:llä on kehitysapuhankkeita.
Kesävaatteita lähetettiin viime vuonna Afrikkaan Sierra Leoneen, talvivaatteita Keski-Aasiaan Kazakstaniin ja Mongoliaan. Mongoliassa kaupunkien laidoille on kasvanut isoja jurttakyliä, joihin on muutettu maaseudulta työn toivossa, kun viime vuosina kovat talvet ovat koetelleet paimentolaisia.
Toimituksista on Liisa Nevalaisen mukaan ennakkoon tilaus, minne ne tarvitaan. Näin vaatteiden perillemeno voidaan seurata melkoisen tarkasti - jos ei ihan perheen, niin ainakin kylän tarkkuudella.
Viime vuonna maailmalle lähti kuusi junavaunullista ja yksi merikontillinen täynnä vaatteita, yhteensä noin 132 000 kiloa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Vaatteiden kierrätyksestä
kerrotaan tarkemmin keskiviikkona ilmestyneessä elokuun Kantrissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
