Tästä syystä Putin vaatii maksuja kaasusta ruplilla – uhittelu ei kuitenkaan tuota toivottua tulosta

Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaatimus kaasutoimitusten maksamisesta ruplilla ei toteutuessaan ole tuottamassa toivottuja tuloksia. Kuva: Mikhail Klimentyev

Venäjän suuret läntiset kaasuasiakkaat eivät taivu presidentti Vladimir Putinin päähänpistoon, jonka mukaan kaasutoimitukset pitää jatkossa maksaa ruplilla. Vaatimus on vastaveto lännen pakotteille, joita asetettiin, kun Venäjää hyökkäsi Ukrainaan.

Saksan talousministeri Robert Habeck vahvisti alkuviikosta, että G7-maiden kanta on yhtenäinen. Nykyiset sopimukset eivät salli sitä, että maksuvaluuttaa muutetaan. Samaa on korostanut myös esimerkiksi Itävalta, joka tuo paljon kaasua Venäjältä.

Moskova on vastannut yhtä tiukasti. Putinin lähipiiriin kuuluva Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti maanantai-iltana, ettei kaasua tule, jos laskuja ei makseta ruplissa.

Jos tämä Venäjän uhkaus toteutuu, Euroopassa erityisesti Saksa ja Italia ovat viimeistään ensi talvena suurissa vaikeuksissa. Osa energia-alan asiantuntijoista tosin muistuttaa, että suoraan kaasukentiltä putkia pitkin tulevien kaasutoimitusten pysäyttäminen ei ole Venäjällekään edes teknisesti yksinkertainen asia.

Akuutisti asetelmaa helpottaa se, että kevät on pitkällä eikä kaasua tarvitse käyttää kotien lämmittämiseen. Esimerkiksi kaasua välttämättä tarvitsevan Saksan kemian teollisuuden pyörät pyörivät toistaiseksi varastojen varassa, vaikka tuonti tyrehtyisi.

Johtavissa EU-maissa asiantuntijat pohtivat edelleen, mihin Putin esikuntineen pyrki vaatiessaan energiatoimitusten maksamista Venäjän omalla valuutalla.

Yhden teorian mukaan Kremlissä oletettiin, että vaatimalla kaasusta ruplia, Venäjä voisi vahvistaa ruplan arvoa. Läntisten asiakkaiden olisi pakko ostaa vielä markkinoilla olevilta venäläisiltä pankeilta ruplia laskujen maksamiseksi.

Ruplan kurssi suhteessa länsivaluuttoihin nousi hetkeksi, kun maksuvaluutan vaihtamisesta ilmoitettiin, mutta palasi nopeasti entisiin lukemiin, koska uhkausta ei ole vielä toteutettu.

Toisaalta jo tällä hetkellä kaasusta euroja ja dollareita saava kaasujätti Gazprom joutuu vaihtamaan 80 prosenttia saamistaan maksuista keskuspankissa rupliksi. Tällä keinolla yritetään nimenomaan estää ruplan mahtaminen.

Käytännössä Putinin vaatimus ruplilla maksettavasta kaasusta ei siis kuitenkaan lisäisi merkittävästi länsivaluutoilla tehtäviä ruplaostoja. Asiantuntijat epäilevätkin, että liikkeellä yritettiin osoittaa sekä venäläisille että ulkomaailmalle, että Putinin johtama mahtivaltio pärjää ilman länsivaluuttoja.

Periaatteessa Putin voisi kieltää vielä markkinoilla vapaasti toimivilta venäläisiltä pankeilta ruplien myymisen. Se tarkoittaisi, että läntisten yhtiöiden pitäisi ostaa niitä Venäjän keskuspankista ja rikkoa näin keskuspankkiin kohdistettuja pakotteita.

MT:n haastatteleman saksalaisen keskuspankkikonkarin mukaan "paljon pitää tapahtua, että tällaiseen vaihtoehtoon on pakko mennä".

Valtaosa asiantuntijoista pitää Kremlin ruplapäähänpistoa osoituksena siitä, että Putin on arvioinut väärin lännen pakotteiden vaikutuksen ja yrittää nyt epätoivoisin keinoin taistella niitä vastaan.

Jos Venäjän johtaja ei arvovaltasyistä peräänny vaatimuksestaan, hän käytännössä vauhdittaa erityisesti Euroopan irtautumista venäläisestä energiasta.

Lue myös:

Gasumin Wiljanen: Euroopan energiantuotanto menee uusiksi – uusi toimitusjohtaja povaa nousua biokaasulle ja haaveilee viljelijän ammatista

Ilman maakaasua tuotanto lakkaa, sanovat Itävallan sellu- ja paperipomot