Ruotsi satsaa liikenneverkkoon moninkertaisesti Suomeen verrattuna
Ruotsi käyttää perusväylänpitoon 2,5 kertaa niin paljon rahaa kuin Suomi. Liikenneinvestoinnit ovat länsinaapurissa yli kuusinkertaiset.
”Ruotsilla on rahaa, ja siellä on selkeä ajatus tukea teollisuuden kilpailukykyä”, toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimus PTT:stä sanoo.
Muita syitä eroihin ovat Holmin mukaan Ruotsin joustavammat rahoitusmallit ja pitkäjänteisempi hankesuunnittelu.
PTT:llä on käynnissä hanke, jossa vertaillaan Suomen ja Ruotsin liikennerahoitusta.
Kilometriä kohti laskettuna Ruotsissa käytetään perusväylänpitoon lähes kaksinkertainen rahamäärä. Kuljetussuoritteeseen suhteutettuna rahoitustaso on noin kolmanneksen suurempi.
Jos menot suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, ollaan lähes samalla tasolla. Investoinneissa länsinaapuri on omassa sarjassaan, myös suhteessa kansantalouden kokoon.
”Ruotsi tekee sitä, mitä EU suosittaa. Niiden maiden pitää investoida, joilla on rahaa”, Holm muistuttaa.
Suurin ero maiden välillä on yksityisteiden avustuksissa. Ruotsissa esitetään ensi vuodeksi vajaan 130 miljoonan euron määrärahaa. Suomessa valtiovarainministeriö tarjoaa kolmea.
Holmin mukaan liikenneinvestoinnit maksavat usein itsensä takaisin kansantaloudelle.
”Suomessa ajatellaan, että ne ovat pelkkiä siltarumpuja. Se ei tutkimusten mukaan ole yleensä perusteltua.”
Ruotsissa liikenneinvestointeja rahoitetaan valtion sisäisellä lainalla, jonka takeeksi korvamerkitään tuloja esimerkiksi ruuhkamaksuista. Liikennehankkeista myös tehdään pitkäjänteisempiä suunnitelmia, joihin sitoudutaan hallituskausien yli. Ruuhka- ja tiemaksuja kerätään 150–200 miljoonaa euroa vuodessa.
Tiemaksuja Holm ei kopioisi Suomeen ainakaan nykyisessä tilanteessa. Rahoitusmalleja sen sijaan pitäisi miettiä uudestaan.
”Velkaa voidaan ottaa, mutta sen vastineeksi pitäisi korvamerkitä tuloja.”
Molemmissa maissa valtaosa liikennerahoista menee isojen kaupunkien hankkeisiin ja niitä yhdistäviin tie- ja ratayhteyksiin. Holmin mielestä Ruotsissa painotetaan kuitenkin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kun Suomessa painopiste on pääkaupunkiseudun henkilöliikenteen kehittämisessä.
Yksityisteiden tukemisessa mailla on täysin eri linja. ”Ruotsi kasvattaa tukea ja Suomi supistaa. Voi kysyä miksi?”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
