Sadekuurot hidastavat turpeennostoa
Takana on monta kehnoa vuotta turpeennoston kannalta. Joko tänä kesänä säät suosisivat? Juuri nyt ei hyvältä näytä, kun sateet piinaavat. Turveyrittäjä Kalevi Vilppola astelee turveaumaa alas. Kasassa on tänä vuonna nostetun turpeen lisäksi hieman ylivuotista. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoSIIKAJOKI (MT)
Koneyrittäjien ja Bioenergia ry:n mukaan turvetuotantokausi alkoi tänä vuonna ennätysaikaisin. Monin paikoin yrittäjät pääsivät suolle jo huhtikuussa.
Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi routa pysyi kuitenkin maassa pitkään. Se hidasti turpeen noston edistymistä.
Toukokuun lopulla energiaturvetta oli tuotettu 1,7 miljoonaa kuutiota ja ympäristö- ja kasvuturvetta 0,27 miljoonaa kuutiota. Tiedot perustuvat Bioenergia ry:n jäsenyritysten ilmoituksiin.
Siikajoen Paavolassa maanviljelijä-turveyrittäjä Kalevi Vilppola pääsi nostamaan turvetta toukokuun lopulla. Hän urakoi sekä myy omaa turvettaan Turveruukille. Turpeen polttaa Oulun Energia.
”Noin 15 prosenttia kesän tavoitteesta on nostettu. Ei ole tarvetta rehentelyyn”, Vilppola toteaa.
Ilma on kostea, turve ei pölise. Sade huuhtelee rapaisen auton puhtaaksi.
”Sadekuurot häiritsevät turpeennostoa. Pitkäjaksoisia poutia saisi tulla”, kuuluu yrittäjän toive yläilmoihin.
Itä-Suomessa viime aikojen ukkoskuurot ovat pehmentäneet kentät paikoin ajokelvottomiksi. Aumaan on turvetta saatu jonkun verran, mutta ei niin paljoa kuin viime keväänä tähän aikaan oli, kertoo yrittäjä Timo Pyykkö Joensuusta.
Eteläisessä Lapissa tuotantokauden alkua kuvataan roudan ja sateiden vuoksi nihkeäksi, Rovaniemen pohjoispuolella tilanne oli runsaan lumikerroksen ansiosta parempi.
Lounais-Suomessa kauden alku on ollut keskinkertainen.
Etelä-Pohjanmaalla päästiin töihin todella aikaisin keväällä. Parhailla alueilla ollaan tuotannossa etuajassa ja nyt on jo puolet viime vuoden saannosta kasassa.
Keski-Suomeen päin mentäessä sadekuuroja on kuitenkin tullut paljon.
”Säät ovat normaaleja suomalaisia kesäsäitä. Turvetuotantoon vaikuttaa säitä enemmän kivihiilen aiheuttama markkinahäiriö”, toteaa yrittäjä Marko Nummijärvi Kauhajoelta.
Viimevuotisia turvevarastoja on jäljellä runsaasti lauhan talven ja kivihiilen lisääntyneen polton vuoksi.
Bioenergia ry:n jäsenkyselyn mukaan toukokuun alussa Suomessa oli energiaturvetta käytettävissä 8,8 terawattitunnin verran, kun vuotta aiemmin luku oli kahden terawattitunnin luokkaa.
”Varastojen suuruus johtuu ennen kaikkea kotimaisista veroratkaisuista, joilla kotimaisen turpeen ja puun kilpailukykyä polttoaineena on heikennetty ulkomailta tuotavaan kivihiileen nähden”, toteaa varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien tiedotteessa.
Vilppolallakin viime kesänä nostettua turvetta on edelleen aumassa.
”Sen energia-arvo ei merkittävästi alene vuodessa, mutta montaa vuotta sitä ei kannata varastoida. Turve voi kerätä kosteutta”, hän kertoo.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
