Kaivosala etsii uutta avoimuutta

Kuva: Pentti Vänskä

Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta synnytetty kaivosakatemia kokoontuu tiistaina Ouluun. Suljettujen ovien takana alan yritykset, viranomaiset ja sidosryhmät pohtivat pari päivää, miten hanketta viedään eteenpäin. Työn pitäisi olla valmis vuonna 2014.

”Tässä haetaan Suomen oloihin sopivia parhaita käytäntöjä, jotka ulottuvat malmien etsinnästä aina kaivosten sulkemiseen asti”, kertoo erikoisasiantuntija Toni Eerola GTK:sta.

Hänen mukaansa meillä keskeisiksi asioiksi ovat nousseet avoimuus ja tiedottaminen.

”Yritysten olisi hyvä panostaa läpinäkyvyyteen paikallistasolla jo hyvin aikaisessa vaiheessa, kun lähdetään tunnustelemaan jotakin aluetta, eikä toimia salaillen, kuten alalla on paljon ollut tapana”, Eerola sanoo.

Toimintatavat ovat nykyisin kirjavat. Yrityksillä on omat ohjesääntönsä, joita ne noudattavat. Iso osa niistä on muokattu sopimaan anglosaksiseen maailmaan ja joissakin otetaan huomioon esimerkiksi kehitysmaiden olot. Suomessa samat mallit eivät välttämättä toimi.

Erilaiset käytännöt ovat jo näkyneet muun muassa Lapissa. Kanadalaisen Agnico Eaglen Kittilän kultakaivos on saanut myönteistä julkisuutta varsin avoimen tiedottamisen takia. Sodankylässä on puolestaan hämmästelty eritoten brittiläisen kaivosjätin Anglo Americanin lähes täydellistä hiljaisuutta.

”Jos tiedotusta ei kunnolla hoideta, voi ihmisille tulla erilaisia odotuksia tai jopa pelkoja ja ahdistusta. Epätietoisuutta jotkin tahot ovat tahallaan käyttäneet hyväksi uraanikiistojen ajoilta asti”, Eerola muistuttaa.

Kaivosakatemia pohtii myös, mikä on alan suhde matkailukeskuksiin ja suojelualueisiin ja miten yritysten kannattaisi toimia esimerkiksi Natura-alueilla.