Maatalous pienten kuntien kivijalka
Maisemat pysyvät avoimina ja hoidettuina ja Suomen ruokahuolto turvattuna, kun suomalainen maatalous on kannattavaa viljelijälle ja hän saa oikeudenmukaisen osuuden lopputuotteen hinnasta. Kotimainen elintarviketeollisuus työllistää Suomessa satojatuhansia ihmisiä. Meillä ei ole varaa menettää sitä.
Politiikalla on tuettava paikallisiin vahvuuksiin perustuvaa yrittäjyyttä joka puolella Suomea. Yritykset luovat palveluja ja antavat työtä. Verotuloja syntyy sekä yhteisöverojen että työntekijöiden palkkaverotuksen kautta.
Jos maaseudulle annetaan mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa energiaa ja biosähköä kannattavasti, mitä elinkeinoministeri Pekkarinen viime eduskuntakaudella ajoi ja jonka kokoomus torpedoi (jottei keskusta olisi saanut tästä sulkaa hattuunsa), turha kaupunkeihin muutto vähenisi.
Suomen maaseudulle syntyisi kymmeniä, jopa satojatuhansia uusia työpaikkoja.
Saksassa tämä on ollut jo pitkään mahdollista, eikä uutta ydinvoimaa tarvitse sinne enää rakentaa. Koko maa ja luonto ovat kiittäneet tästä.
Helsingin keskustassa poltetaan ulkomailta tuotua kivihiiltä. Järki hoi, älä jätä.
Miksi sulkea suurella rahalla tai isovanhempiemme talkooponnistuksilla aikanaan rakennetut kyläkoulut ja palvelut, jos voimme fiksulla aluepolitiikalla pitää koko Suomen asutumpana ja kehityksessä mukana?
Luomalla energiaomavaraisia ja ekologisia työpaikkoja tasaisesti ympäri maata Suomi olisi vauraampi ja tasa-arvoisempi maa.
Kekkonen loi 1950-luvulla Suomeen maakuntayliopistoverkon, jotta kansalaisten oli helpompaa ja tasa-arvoisempaa kouluttaa itsensä koko Suomessa. Hän loi edellytyksiä suurille teollisuusyrityksille eri puolelle Suomea. Esimerkiksi Rautaruukin tavoitteena on ylläpitää kotimaista tuotantoa ja kehitystä.
Tämä oli erittäin järkevää ja pitkäjänteistä politiikkaa, jota tarvittaisiin nykypäivänä enemmän. Sanoista tekoihin!
Asutuskeskuksissa törsätään lukuisiin uusiin rakennuksiin ja valmiiksi ahtaisiin päiväkoteihin, vaikka maalla on puolityhjiä julkisia rakennuksia käyttämättöminä ja tilaa yllin kyllin.
Opiskelujen perässä muualle muuttaneiden paluuseen pitäisi panostaa kunnolla. Kunnissa pitäisi olla oma yhteyshenkilö vapaaehtoisine tukitiimeineen houkuttelemaan ja etsimään töitä juuriltaan muualle lentäneille tai maallemuutosta haaveileville, koulutetuille ihmisille.
Viimeistään lasten myötä huomataan, miten tärkeitä ovat läheisten apu ja turva. Kun omat vanhemmat ikääntyvät, lapset olisivat vuorostaan heitä lähellä auttamassa.
Myös työperäinen maahanmuutto voisi olla ratkaisu saada riittävästi koulutettua henkilökuntaa esimerkiksi terveydenhuoltoalalle.
On tärkeää kuntalaisten viihtyvyyden kannalta, että kuntien ilmapiiri on hyvä, harrastusmahdollisuudet ja palvelut ovat riittävät, lapsille on turvallinen koulu- ja kasvuympäristö ja aikuisille työpaikat. Maaseudulla lieveilmiöt ovat pienempiä kuin suurissa kaupungeissa.
Meidän ei tarvitse tyytyä siihen, mihin Suomi ajautuu, jos teemme yhdessä järkevää ja vahvaa elinkeino- ja asumispolitiikkaa sekä valtakunnallisesti että kunnissa. Pystymme näin paremmin turvaamaan kaikkien suomalaisten lähipalvelut.
Liisa Ojantakanen
maatalousyrittäjä
Rantsila/Siikalatva
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
