2000-luvulla perinteisten valtapuolueiden asema on heikentynyt – "Suomessa on siirrytty keskisuurten puolueiden aikaan"

Kotimainen puoluekenttä käsittää nykyisin monta keskisuurta puoluetta. Kuva: Juho Leskinen

Turun yliopiston erikoistutkijan Jenni Karimäen mukaan Suomen perinteisten valtapuolueiden keskustan, kokoomuksen ja SDP:n asema on ollut 2000-luvulla murentumassa.

"Yhteiskunnallisten muutosten myötä politiikan agendalle on noussut kokonaan uusia kysymyksiä. Perinteisten luokka- ja talouskysymysten rinnalle on noussut esimerkiksi ympäristöön ja erilaisiin vähemmistöihin liittyviä asioita", Karimäki pohtii.

"Poliittisen tutkimuksen piirissä puhutaan puoluekentän sulamisesta. Se joskus jäätyneeksi mielletty kolmen suuren puolueen asetelma on sulanut, kun vihreät ja perussuomalaiset ovat nousseet kilpaan mukaan", Karimäki toteaa.

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja, keskustan sitoutumattomana eurovaaliehdokkaana ollut Jouni Kemppainen arvioi Karimäen tavoin, että Suomessa on siirrytty suurten puolueiden mallista keskisuurten puolueiden aikaan.

"Vihreät, SDP, keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset voivat kaikki asettua kannatukseltaan 12–20 prosenttiyksikön väliin, jopa suhteellisen pysyvästi. Puolueiden sijasta mahdolliset hallituskoalitiot sanelevat siis tulevaisuudessa yhä vahvemmin muutoksen äären ja määrän", Kemppainen toteaa.

"Korvaavatko arvot tai jopa yksittäiset asiat, kuten maahanmuutto tai ilmastonmuutos, vanhat aatteet", Kemppainen kysyy.

Karimäki ja Kemppainen esittelivät ajatuksiaan tänään keskiviikkona etäyhteyksin järjestetyssä Mikä on Keskustan paikka ja tehtävä? -keskustelutilaisuudessa.

Keskustelutilaisuus oli lähtölaukaus Ajatuspaja Alkion tänä vuonna tehtävälle selvitystyölle, jossa poliittisen keskustan tilaa ja tulevaisuutta pohtii valtiotieteiden tohtori, ministeri Seppo Kääriäinen tutkijoineen.

Tilaisuutta isännöi Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja, valtiotieteen tohtori Pekka Perttula.

Erikoistutkija Karimäki näkee keskustan nykyisessä tilanteessa sekä myönteisiä että huolestuttavia merkkejä, kun asetelmaa peilataan poliittiseen historiaan.

"Keskusta on lukuisia kertoja aiemminkin ollut vaikeuksissa, mutta aina kyennyt selviytymään. Esimerkiksi 2000-luvulla puolueella on ollut niin merkittäviä vaalivoittoja kuin -tappioitakin."

Karimäki arvioi, että kotimaisen puoluekentän liikkuminen aiempaa enemmän blokkiasetelman suuntaan syö eniten poliittista pelitilaa juuri keskustalta.

"Kun puoluekentällä blokkiudutaan, muuttuu keskustassa oleminen vaikeammaksi. Kun koalition muodostuksen kenttä avautuu, keskellä olevan puolueen rooli puolestaan korostuu. Jälkimmäisen suuntainen kehitys on nyt nähtävillä esimerkiksi Ruotsissa."

Kemppaisen mielestä poliittisen puolueen on menestyäkseen kyettävä puhuttelemaan ihmisiä.

"Voittava puolue tekee merkittävästä asiakokonaisuudesta kiinnostavan. Jopa siinä määrin, että tämä kokonaisuus saattaa muovata koko puolueen identiteetin uudelleen."

Kemppainen katsoo, että keskustalla on selkeä profiili maakuntien etuja puolustavana voimana.

"Maakuntia puolustavien puolueiden parijono ei ole pitkä. Keskustan brändi tässä asiassa on selvin ja jopa trendikkäin."

Seppo Kääriäisen mukaan juuri nyt eletään keskustan olemassaolon kannalta historiallisen merkittäviä hetkiä.

"Jos puolue ei pysty määrittelemään itselleen kirkasta tarkoitusta, ei sitä kansakaan voi ottaa omakseen. Tarkoituksen on noustava aatteiden ja arvojen pohjalta niin, että on uskottavasti oma itsensä."