Metsäala lataa uudelle hallitukselle isot toiveet
JUKKA PASONEN Kuva: Viestilehtien arkistoMetsäalalla odotetaan tulevan hallituksen ohjelmaa ja toimeen ryhtymistä innostunein mielin. Metsäalan asiantuntijoita edustavan Meto ry:n puheenjohtaja Håkan Nystrand on kevään aikana kiertänyt keskustelemassa kaikkien puolueiden luona yhdessä metsänhoitajien ja maatalousammattilaisten kanssa.
”Niiden keskustelujen perusteella olisin yllättynyt, ellei hyviä kirjauksia biotaloudesta tulisi hallitusohjelmaan, olipa hallituksen kokoonpano mikä tahansa.”
Hän toivoo, että hallitusohjelmaan kirjattaisiin konkreettisia asioita. Niihin päättäjien olisi helppoa tarttua.
”Ei voi olla kuten Stubbin hallitusohjelmassa, että kuitataan yhdellä lauseella: edistetään biotaloutta.”
Metsämiehillä ja -naisilla on pitkät listat toiveita uusille päättäjille. Verouudistuksia, tierahaa, uusia konsteja puun käytön lisäämiseksi. Kansa janoaa työtä ja tehtaita, ja tätä mannaa metsäala lupaa tuottaa, kunhan lait rukataan investointeja kannustavaan malliin.
Urakan suunnittelua helpottaa se, että metsäalan yhteisesti laatimat tavoitteet on juuri helmikuussa kirjattu Kansallinen metsästrategia 2025 -ohjelmaksi. Sen koosti maa- ja metsätalousministeriö.
”Lyhyesti sanottuna tavoitteemme on, että toteutetaan metsästrategia. Jos sen sisältö tulee hallitusohjelmaan, ollaan jo pitkällä”, sanoo metsäjohtaja Juha Hakkarainen tuottajajärjestö MTK:sta.
Metsästrategia on 68 sivun mittainen pumaska. Sieltä löytyy muun muassa metsänomistuksen kehittämisen tavoite, joka on metsänomistajia edustavan Hakkaraisen ykkösasia.
”Haluamme edistää yrittäjämäistä metsätaloutta. Siihen kuuluvat tilojen sukupolvenvaihdosten helpottaminen, metsänomistuksen kehittäminen esimerkiksi yhteismetsälakia muuttamalla ja verotuksen uudistaminen. Pääomaverokanta on nykyisellään varsin korkea. Myös metsävähennystä tulee nostaa nykyisestä 60 prosentista täysimääräiseksi sataan prosenttiin.”
Hänen mielestään metsänomistajille ei saa sälyttää lisärasitteita tai kustannuksia. Sellaisilla ei puunkäytön 10–15 miljoonan lisäystavoitteeseen päästä.
Kaikkien haastateltujen toivelistoilla kärkipäässä on infrastruktuurin parantaminen.
”Haluamme perusväylänpitoon ja alemman tieverkon hoitoon 250 miljoonan euron tasokorotuksen. Nyt on perustienpidon vuoro”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Hakkarainen on samaa mieltä.
”On täysin poliittinen valinta, mihin rahat kohdennetaan. Nykyinen hallitus käytti infrarahat isoihin kaupunkeihin.”
Tiestön ohella metsäteollisuus haluaa hallituksen sitoutuvan metsätalouden aktivointiin niin, että puukauppa käy. Jaatisen kolmas toive on hyvä energiapolitiikka. Lisäksi hän toivoo, että nykyisen hallituksen linjasta periytyisi seuraava teesi: ”Teollisuuden kustannuksia ei lisätä – säätelyä kevennetään.”
Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola toivoo uudelta hallitukselta panostuksia metsänhoitoon ja -parannukseen, puun markkinoille saamiseen ja tiestöön.
Politiikan toimin voitaisiin helpottaa metsävaratietojen hyödyntämistä ja kehittää metsänomistusta.
”Nämä eivät ole valtion taloudenkaan kannalta mitään mullistavia juttuja. Realisti pitää olla, kun valtion talous on hankalassa jamassa.”
Hanna Lensu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
