Vaalikone houkuttaa vastaamaan lainvastaisesti – kirjaston palveluista ei saa periä maksua

Kaksi miljoonaa suomalaista käytti kirjaston palveluita vuonna 2015. Kuva Nurmeksen kirjastosta. Kuva: Mikko Makkonen

Ylen vaalikonetta käyttävä voi ottaa kantaa muun muassa siihen, voisiko kirjastojen palveluista periä vuosimaksun.

Vastauksessa piilee miina: lain mukaan kirjaston peruspalveluiden on oltava ilmaisia. Lakien muuttaminen ei onnistu kunnanvaltuustoissa – niistä päätetään eduskunnassa.

Vuoden alusta voimaan astunut laki sanoo selkeästi, että kirjaston omien aineistojen varaaminen, käyttö ja lainaus sekä ohjaus ja neuvonta ovat ilmaisia. Jos aineisto pitää sisällään kävelysauvat, niitä saa lainata maksutta siinä missä kirjoja, lehtiä tai cd-levyjä.

Hidas tai huolimaton kirjaston käyttäjä tietää hyvin, että myöhässä palautetusta aineistosta joutuu pulittamaan pienen sakon.

Kirjasto saa tarjota tilojaan oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan. Niiden käytöstä voidaan periä kohtuullinen maksu. Joissain kirjastoissa on esimerkiksi mahdollista ottaa kopioita. Siitäkin voi joutua maksamaan.

Kunnat vastaavat yleisten kirjastopalvelujen järjestämisestä, minkä kunnat ja valtio rahoittavat yhdessä.

Lain mukaan kirjasto on lähipalvelu, jolla pitää olla riittävät aukioloajat.

Yleisen kirjaston tehtävänä on tarjota aineistonsa, tilansa ja palvelunsa jokaisen käyttöön. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava tasa-arvon vahvistaminen, yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus.

Vuonna 2015 Suomessa oli 288 pää- ja 450 sivukirjastoa. Lisäksi Suomessa oli 27 laitoskirjastoa ja 140 kirjastoautoa.

Kirjastojen palveluita käytti vuonna 2015 lähes 2 miljoonaa suomalaista. Kirjastojen ovet kävivät lähes 50 miljoonaa kertaa, verkkokäyntejä oli noin 40 miljoonaa.

MT:n kuntavaalikone