Palvelut paranevat, hallitus ja oppositio vakuuttivat sote-mallista
Hallitus astui sunnuntaina hymyssä suin esittelemään uutta sosiaali- ja terveyspalveluiden mallia.
”Tämä on hienoin tiedotustilaisuus, missä olen ollut”, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) hehkutti.
Hymyä ei aiheuttanut vain saavutettu ratkaisu, vaan ennen kaikkea se, että se tyydytti myös vieressä istunutta oppositiota sekä kansainvälisiä luottoluokittajia.
”Tämä on tärkeä viesti kansalaisille, mutta myös kansainvälisille arvioijille. Palvelut tulevat paranemaan ja samalla julkisesta taloudesta pidetään huolta ja se saatetaan kestävälle pohjalle”, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi.
Sekä hallitus että oppositio puhuivat lähipalveluiden, kuten terveyskeskusten ja vanhusten kotipalveluiden säilymisestä lähellä ihmistä.
Urpilainen lupasi palveluiden paranevan ”riippumatta asuinpaikasta, postinumerosta ja lompakon paksuudesta”. Räsäsen mukaan painopiste siirtyy nyt perus- ja ennalta ehkäiseviin palveluihin.
Uusi malli kuroo umpeen kestävyysvajetta miljardeilla. Syynä on se, että sama taho päättää sekä perus- että erityistason palveluista, henkilökuntaa voidaan käyttää joustavasti ja tietojärjestelmiä yhtenäistää.
”Myös esimerkiksi sairaalaverkkoa voidaan järkeistää”, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi.
Hallitus hylkäsi siis mallit peruskunnista, vastuukunnista, kymmenistä sote-alueista ja viidestä ervasta, ja päätyi varsin riisuttuun yhden tason malliin.
Suomi jaetaan jatkossa viiteen sote-alueeseen, joille tulee vahva valtakunnallinen ministeriön ohjaus. Alueiden pohjana ovat nykyiset erityisvastuualueet eli Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun yliopistosairaalat. Ne päättävät palveluista, jotka kunnat tai kuntayhtymät tuottavat.
Kuntien rooli tarkentuu vasta toukokuulle tehtävässä jatkovalmistelussa. Sitä tekevät asiantuntijaryhmä ja peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sd.) vetämä poliittinen ohjausryhmä, jossa ovat mukana myös oppositiopuolueet.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.
Kataisen mukaan viiteen sote-alueeseen päädyttiin siksi, että laaja sote-palveluiden integraatio ja kuntalähtöisyys ei olisi istunut nykyiseen perustuslakiin.
Myös Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sana painoi: se on suositellut laajaa integraatiota ja vastuualueita, jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuu.
Kataisen mukaan jokainen puolue luopui jostakin periaatteestaan. Tuloksena ei silti ole ”vesitetty kompromissi.”
Myös maakunnallisia sote-alueita ajaneen keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä hyrisi tyytyväisyyttään.
”Tämä prosessi on lisännyt luottamusta puolueiden välille ja ihmisten luottamusta politiikkaan.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vakuutti niinikään uudistuksen välttämättömyyttä kuntien talouden vuoksi ja tukeaan uudistukselle ja lähipalveluille.
Jatkossa sekä yksityiset että julkiset palvelut ovat mahdollisia.
Kukaan hallituksesta tai oppositiosta ei ”muistanut”, kenen idea oli alunperin kokoontua yhteiseen pöytään.
”Tämä on tällainen muna–kana -ilmiö”, Soini sanoi.
Sote-ratkaisulle saattoivat antaa vauhtia THL:n perjantaiset pyyhkeet siitä, että sote- että perustason alueet voivat lisätä palveluiden kirjavuutta ja ihmisten alueellista epätasa-arvoa. Sunnuntaina THL ilmaisi tyytyväisyytensä ratkaisuun.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat