Ministeri Tiilikainen korostaaterveen järjen käyttöä hallinnossa

Ministeri Kimmo Tiilikainen kehui, että molemmat hänen vieressään istuneet kansliapäälliköt, Hannele Pokka (vas.) ja Jaana Husu-Kallio, ovat erittäin motivoituneita raivaamaan turhaa hallinnollista taakkaa. Jarmo Palokallio Kuva: Viestilehtien arkisto

Jotta hallitusohjelmaan kirjattu byrokratian purku toteutuisi ja todella näkyisi kansalaisten arjessa, koko virkamieskunnan on kuljettava kohti yhteistä tavoitetta. Näin totesi tuore maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tiedotustilaisuudessaan Helsingissä torstaina.

Hallinnon jokaisessa portaassa pitäisi siis miettiä, miten sääntelyä voidaan keventää. Periaate on, että päätösvaltaa siirretään lähemmäs kansalaisia.

Esimerkiksi Tiilikainen otti kotieläinsuojien lupamenettelyn. "Pitää miettiä, minkäkokoiset hankkeet kuuluvat aluehallintovirastolle, mitkä voidaan päättää kunnissa ja mille riittää pelkkä ilmoitusmenettely."

Hän totesi myös, että luvat olisi hyvä saada yhdeltä luukulta – siis esimerkiksi sekä navetan ympäristö- että rakennuslupa samalla haulla.

Kun tuottajaa rasittava byrokratia saadaan vähenemään, aikaa jää enemmän käytettäväksi viljelijän varsinaiseen työhön, Tiilikainen totesi. "Ja vähintäänkin pannan kiristys päässä helpottuu."

Lisäksi saadaan aikaan säästöä. "Jokuhan niitä säädöksiä aina tekee ja toteuttaa veronmaksajien rahoilla."

Hallituksen normitalkoot ovat saaneet jotkut epäilemään, että säädöksiä puretaan ympäristön kustannuksella. Näin ei Tiilikaisen mielestä ole.

"Hallitus turvaa ihmisten terveyden ja ympäristönsuojelun tason, mutta mahdollisimman pienellä hallinnollisella taakalla. Kyse on terveen järjen käytöstä", hän korosti.

Tiilikainen tosin ei lainkaan pidä sanasta normitalkoot. Hän kertoo erään tapaamansa henkilön kommentoineen, että linnunpönttötalkoissa tehdään linnunpönttöjä ja normitalkoissa normeja. "Lopetetaan siis talkoot ja ryhdytään töihin."

Maatalousbyrokratian purun yksityiskohdat ovat vielä selvitysvaiheessa, mutta Tiilikainen nosti esiin esimerkin luomusta. Kun EU:n luomusäädöksiä uusitaan, tavoitteena pitää hänen mielestään olla valvonnan siirtäminen riskiperusteiseen suuntaan.

"Moitteettomasti toimivien tilojen valvontakäyntejä voisi harventaa ja suunnata resurssit sinne, missä on riskejä."

Venäjän-kaupan tyrehtyminen on ajanut monet hiljattain investoineet maitotilat kannattavuuskriisiin, Tiilikainen totesi. "Emme ole vielä ehtineet miettiä, voitaisiinko niiden auttamiseksi sorvata jotain pakettia."

Tukimaksatusten aikaistamista hän kuvasi äärettömän vaikeaksi, sillä EU vaatii valvontojen valmistuvan ennen maksatuksia.

Tämän hetken iso ongelma on märkyys, joka monella tilalla estää kylvöt, vaikka viimeinen kylvöpäivä 30.6. lähenee.

"Jos pelto on märkä, kylvämiselle on ylivoimainen este. Maataloushallinnon täytyy se ymmärtää ja tulkita viljelijän eduksi."

Satu Lehtonen

Avaa artikkelin PDF