”Ukrainan tukemista ei edistetä juhlapuheilla, vaan konkreettisilla ja määrätietoisilla toimilla” – Pekka Toveri tiivistää Ukrainan tukemisen kolmeen osa-alueeseen

Pekka Toveri peräänkuuluttaa Ukrainan tukemista konkreettisilla toimilla, kuten aseavulla. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva, Markku Vuorikari, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola

Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri (evp.) Pekka Toveri nosti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa esille kolme osa-aluetta, joilla Ukrainaa täytyy voida tukea entistä paremmin.

Kyseessä oli eduskunnan ajankohtaiskeskustelu Ukrainasta, hyökkäyssodan toisen vuosipäivän kynnyksellä.

Ensimmäisenä askeleena Toveri pitää yhä määrätietoisempaa lännen tukea Ukrainalle.

”Lännen sotilaallinen tuki Ukrainalle on jatkuvasti ollut liian vähäistä, tullut liian myöhään ja ollut osin vanhentunutta kalustoa ja materiaalia. Tähän tarvitaan muutos. Modernimpaa kalustoa, enemmän ja nopeammin”, Toveri sanoo.

Toisena tuen kulmakivenä Toveri näkee lännen oman puolustusteollisuuden kapasiteetin nostamisen.

”Tätä kapasiteettia on käytettävä Ukrainan tukemiseen. Tällä tavoin mahdollistamme pitkäaikaisen sitoutumisen Ukrainan tukemiseen. Samalla vahvistamme Suomen ja Naton puolustuskykyä.”

Kolmantena keinona Toveri pureutuu yhteisöjen vahvempaan yhteistyöhön.

”Suomen keskeinen tavoite EU:ssa ja Natossa on oltava järjestöjen yhtenäisyys ja sitoutuminen Ukrainan tukemiseen. Ukraina on osa eurooppalaista perhettämme. Suomi tukee Ukrainan tietä kohti EU- ja Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisillä areenoilla Suomi ajaa Venäjä-pakkoteiden tiukentamista ja pakkoteiden kiertämisen ehkäisemistä”, Toveri linjaa.

Toverin kanssa vahvasta tuesta samoilla linjoilla on myös yhdysvaltalainen verkkolehti Politico, joka tuo julkaisussaan esiin viisi konkreettista pakotekeinoa, joilla EU voi tukea Ukrainaa.

Politicon listaamat toimet nivoutuvat enimmäkseen energian ympärille, sillä maakaasu, ydinvoima ja öljy nousevat jutun keskeisiksi ratkaisukeinoiksi.

Ennen Ukrainan sodan alkua öljyn ja kaasun myynti vastasi lähes puolta Venäjän valtion liikevaihdosta. Ukrainan sodan alettua Venäjään kohdistuneet pakotteet ovat ajaneet yrityksiä ja osaavia työntekijöitä pois Venäjältä, joten fossiiliset polttoaineet ovat yksi harvoista elinkeinoista, joita Venäjälle on jäänyt.

Vaikka venäläinen öljy on ollut EU:n pakotelistalla esimerkiksi hintakaton muodossa, on sitä jatkuvasti virrannut unionin alueelle. Vaikka pakotekeinoksi luotu hintakatto alun perin toimi, sen tehokkuus heikkeni lopulta, kun Venäjä löysi tapoja kiertää sääntöjä.

”Nykyään käytännöllisesti katsoen yhtään öljyä ei myydä alle hintakaton”, Politico kirjoittaa.

Venäjän osuus EU:n kaasun tuonnista vuonna 2023 oli kuitenkin edelleen noin 15 prosenttia, vaikka unionin jäsenmaat lisäsi nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia esimerkiksi Yhdysvalloista, Norjasta, Libyasta ja Algeriasta. Politicon tekemän selvityksen mukaan esimerkiksi Belgia ja Espanja jopa lisäsivät kaasun ostoaan Venäjältä vuonna 2023.

Fossiilisten energialähteiden lisäksi myös ydinvoima on edelleen Venäjän vipuvarsi Euroopassa.

Politicon mukaan jälleen vakuttaa siltä, ​​että Unkari on este tiukemmille toimille tälläkin osa-alueella. Unkairin valtio laajentaa parhaillaan Paksin ydinvoimalaa Rosatomin tuella, ja maan pääministeri Viktor Orbán on vannonut estävänsä kaikki ydinvoima-alan pakotteet.

Energiapakotteiden lisäksi Politico suitsisi erityisesti Venäläisen alumiinin tuontia, sekä iskisi mustaan pörssiin, joka välittää pakotteiden alaisia tuotteita Venäjälle tai sieltä EU:n alueelle.