Kaupan ala kaipaa verokevennyksiä
Kaupan alalta poistui 4 000 työpaikkaa viime vuonna. Tämän vuoden arvio on 6 000 työpaikan vähennys.
”Suomi on huippuverotuksen maa. Ostovoima on pienentynyt kaksi vuotta. Pelkään kaupan alalta uusia irtisanomisia”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoi.
Erikoiskaupan liiton toimitusjohtajan Tiina Oksalan mukaan kaupalla on suuret haasteet ulkomaisen verkkokaupan paineessa.
”Ruuassa verkkokaupan osuus on 0,3 prosenttia, mutta se kasvaa. Englannissa osuus on viisi prosenttia”, Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto sanoi.
Tekniselle kaupalle ja palveluille vienti on tärkeämpää, sillä kotimainen lama näkyy kone- ja rakennusinvestoinneissa.
”Koneita ostetaan suoraan Saksasta ja Italiasta”, Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja Markku Uitto totesi.
Neljää kaupan alan johtajaa haastattelivat Oma aika-lehden tuottaja Jarmo Aaltonen ja toimittaja Pirkko Tammilehto.
Tilaisuudessa pohdittiin, miksi kotimainen kauppa ei pärjää viennissä.
”Emme osaa markkinoida ja luoda brändejä”, Luoto arvioi.
Pekkalan mukaan vientiä rajoittavat hintakilpailukyky ja se, ettei osata tehdä tuotteita, joilla olisi kysyntää.
”Raskaassa teollisuudessa viennissä on pitkät perinteet, ja yhteiskunnan tuet suuntautuvat sinne. Tekes on rahoittanut palvelujen kehittämistä vasta kymmenen vuotta”, Pekkala sanoi.
Hänen mukaansa edessä on pitkä sopeutumisen jakso. Valtion on luotava paremmat toimintaedellytykset kaupan viennin lisäämiseksi.
Maassamme ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, kun se monissa muissa EU-maissa on viisi prosenttia.
Ruuan kalliista hinnasta syyllistetään kauppaa turhaan, sillä kaupan käyttökate ei ole kasvanut, Luoto sanoo.
Pekkalan mukaan ympäristö on kauppavihamielinen.
Kuluttajien käytettävissä olevista tuloista noin 12,5 prosenttia menee ruokaan.
Lidlin etuna nähtiin isot volyymit, mihin maamme kaksi suurinta, S- ja K-ryhmä, eivät pysty. Sloveniassa kauppa on yhtä keskittynyttä kuin Suomessa.
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä 300 000 työntekijällä ja se tarjoaa osa-aikatyötä usealle.
75 prosenttia osa-aikaisista työntekijöistä tekee työtänsä vapaaehtoisesti ja vain 25 prosenttia vastentahtoisesti.
Kauppa investoi vuodessa noin 1,6 miljardia euroa, mikä on toiseksi suurin summa teollisuuden jälkeen.
”Peltomarkettien aika on ohi. Tilaa vaativan erikoiskaupan asema on edelleen epäselvä. Ei tiedetä, mihin saa rakentaa. Maakuntakaavat eivät ole valmistuneet”, Pekkala sanoi.
SARI KESKITALO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
