Ammatillisen koulutuksen pelisääntöjä hiotaan vielä: "Metsäalalla pärjäävät myös heikommat oppilaat"

Ammatillisen koulutuksen uudistus etenee eri tahtiin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo. "Osa oppilaitoksista on jo pitkällä reformin toteutuksessa, toiset vasta alkutaipaleella." Kuva: Markku Vuorikari

Sipilän hallitus on uudistanut perusteellisesti ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön. Laki astui voimaan 1.1.2018, ja uudet perustutkintojen tutkinnon perusteet elokuun alussa.

Lain mukaan jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan toisen asteen opiskelupaikka ja kaikille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jossa sovitaan nuorelle sopivasta ja häntä motivoivasta tavasta opiskella. Nuori on myös oikeutettu tukeen ja ohjaukseen opintojen aikana.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistettiin samalla kertaa. Johtoajatuksena oli kannustaa koulutuksen järjestäjiä vähentämään opintojen keskeyttämisiä ja pitämään huolta jokaisesta opiskelijasta.

Soittokierros oppilaitoksiin toi esiin uudistuksen hyviä puolia, mutta myös kipukohtia ja sudenkuoppia.

''Joillekin opiskelijoille, kuten aikuisopiskelijoille, muutos on oikein myönteinen, peruskoulunsa päättäneille 16-vuotiaille itseohjautuvuus tuottaa vaikeuksia'', näkee Sasky-koulutuskuntayhtymän Osaran maaseutuopetusyksikön koulutuspäällikkö Aulikki Kuisma. Osara sijaitsee Hämeenkyrössä.

Opettajan ohjauksessa tapahtuva perustaitojen opettelu on välttämättömyys, josta ei ole varaa tinkiä. Vastuunsa tunteva opettaja ei voi lähettää työpaikoille oppimaan nuorta, jonka taidoissa on puutteita.

Hyrian luonnonvara-alan koulutuspäällikkö Hillevi Koivusaloa harmittavat puheet opiskelijoiden heitteillejätöstä.

''Jokaiselle oikealla asenteella varustetulle, kellon tuntevalle nuorelle löytyy töitä valmistumisen jälkeen'', hän painottaa.

Vaikeimpia ovat nuoret, joiden elämänhallintataidoissa on puutteita. ''Jos nuori ei herää aamulla, eikä ole ajoissa työpaikalla, ei häntä voi lähettää työssäoppimisjaksoille koulun ulkopuolelle'', hän jatkaa.

Sekä maatalous- että metsätalousalalla toivotaan mahdollisuutta jättää opiskelija valitsematta soveltuvuuskokeen perusteella.

''Kyllä meille tulee myös haasteellisia tapauksia. Soveltuvuuskoe olisi hyvä'', Hämeen ammatti-instituutin metsäalan varakoulutusohjelmapäällikkö Juha Mäkelä huokaa. Hämeen ammatti-instituutin metsäopetus tapahtuu Evolla.

''Toisaalta metsäalalla pärjäävät myös heikommat oppilaat. Heitä voidaan ohjata työhön kiinteistö- ja ympäristönhoitotehtäviin'', Mäkelä jatkaa.

Metsäalalla uudistus nähdään myös mahdollisuutena. Yritykset pääsevät sen myötä kouluttamaan itselleen työntekijöitä ja rekrytoimaan parhaat päältä.

Etenkin käsillä tekemistä vaativilla aloilla arvostetaan näyttötutkintoja.

''Osaamisen varmistaminen näyttöjen avulla on hyvä juttu'', arvioi tekniikan alojen koulutuspäällikkö Teijo Mikkola Forssan ammatti-instituutista.

Opetusministeriössä ollaan hyvin ajan tasalla kentän kuulumisista. Soittokierroksella esiin tulleet erot oppilaitosten käytännön järjestelyissä ovat tiedossa.

''Olemme havainneet eritahtisuutta koulutuksen järjestäjien taholla. Toiset ovat jo pitkällä reformin toteutuksessa, toiset vasta alkutaipaleella'', opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoo.

Huoltajien huoleen nuorten heitteillejätöstä opetusministeri vastaa, ettei vasta peruskoulunsa päättänyttä nuorta saa jättää oman onnensa nojaan. Se ei ole lainsäädännön mukaista toimintaa.

Nuorilla pitäisi olla joka päivälle ohjelmaa, riittävästi opetusta ja tarvittavaa tukea, oli oppimisympäristönä oppilaitos tai työpaikka.

Opettajien huoli syrjäytymisriskissä olevista nuorista on sekin kantautunut Grahn-Laasosen korviin. Tutkimusten perusteella jopa 11 prosenttia nuorista läpäisee peruskoulun ilman vaadittuja perustietoja ja -taitoja.

Lääkkeeksi opiskelun takkuamiseen ministeriö tarjoaa lisätukea, kuten erityisopetusta. Tukea olisi Grahn-Laasosen mukaan syytä kohdistaa jo varhaiskasvatukseen ja peruskouluun.

''Koko koulutusketju lapsuudesta aikuisuuteen pitäisi saada kuntoon. Jo lapsuudessa ilmenneet ongelmat oireilevat usein opiskelujen keskeyttämisinä ja syrjäytymisenä murrosiässä'', ministeri sanoo.