EU:n maatalousministerit vaativat komissiolta apua kuivuuteen: "Tärkeintä on saada mukaan joustoja, joilla tilannetta voidaan helpottaa"

Kuivuus on koetellut Suomen lisäksi monia muitakin EU-maita. Kuva: Kari Salonen

EU-jäsenmaiden maatalousministereiden neuvosto keskusteli maanantaina Eurooppaa kurittavasta kuivuudesta. Suomessa satotappioiden määräksi on arvioitu jo 20–30 prosenttia.

Suomen tilanne ei jäänyt muiden maiden varjoon.

”Useissa jäsenmaissa on kuivuusongelma. Euroopan komissio ymmärsi jäsenmaiden huolet varsin hyvin. Katsotaan, mitä siitä seuraa. Vielä ei tiedetä, miten siinä mennään eteenpäin”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kuvaili keskusteluja.

"Tärkeintä on saada mukaan kansallisia joustoja, joilla tilannetta voidaan helpottaa", ministeri lisäsi.

Tuoreimmalle toimenpiteelle, jossa efa-alat eli niin sanotut pakkokesantopellot voidaan ottaa käyttöön riittävän rehumäärän takaamiseksi karjatiloille, Suomi oli saanut Lepän mukaan tukea EU-komissiolta.

”Varmasti komissio tarkastelee erilaisia ehdotuksia. Myös riskinhallintamekanismit olivat esillä ja se, miten niitä voidaan kehittää. Aika moni maa painotti sitä, että kansallisiin toimenpiteisiin pitää saada liikkumavaraa.”

EU:n maatalousministerit kokoontuivat Luxembourgiin maanantaina pääaiheenaan EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (cap). Neuvostossa aiemmin kuullut tyytyväiset kommentit vaihtuivat tiukkoihin vaatimuksiin.

Useissa puheenvuoroissa maatalousministerit eivät uskoneet, että viljelijöiden kokema byrokratia vähentyisi komission nykyisellä ehdotuksella. Uhkana on tilojen liiallinen valvonta, mikä lisää hallinnollista taakkaa kansallisesti.

”Esityksen pitää olla nyt käsissämme olevaa ehdotusta yksinkertaisempi”, myös ministeri Leppä vakuutti.

Euroopan maatalousministerit suhtautuivat kesäkuussa ehdotettuihin maataloustukien leikkauksiin kriittisesti. Jäsenmaiden mielestä yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen on tarpeen, mutta paljon on vielä tehtävää ennen lopullisia linjauksia.

Komission cap-esitys, jossa maaseudun kehittämistuet leikkaantuvat reippaasti, sai ministereiltä erityisen kitkeriä kommentteja.

”Maaseudun kehittämisen määrärahoilla vaikutetaan ilmastonmuutokseen”, useiden maiden maatalousministerit muistuttivat.

Myös Suomi yhtyi tähän mielipiteeseen. Lepän mielestä komission esittämää kansallista lisärahoitusta ei voida vaatia, koska jäsenmaat ovat hyvin erilaisia.

”Ihmettelen leikkauksia sellaiseen politiikkaan, jossa voimme kannustaa ilmasto- ja ympäristötoimiin, innovoitiin ja investointeihin. Kansallisen rahoituksen lisääminen ei ole ratkaisu."

”Cap-politiikan vaatimuksia on nostettu ja kansainvälinen kilpailuasetelma kiristyy. Siksi maataloustukia ei pitäisi leikata”, Suomea edustanut Leppä painotti puheenvuorossaan.

Myös tukikattoon, jolla suorat tuet rajattaisiin tiloilla 100 000 euroon, pitäisi Suomen hallituksen mukaan saada kansallista liikkumatilaa.

Leppä uskoo, että maatalouden budjetista neuvotellaan lopulta EU-johtajien kesken. Hän pitää mahdollisena, että asia on esillä jo ensi viikon EU-johdon huippukokouksessa Brysselissä.