Tekohengitystälähidemokratialle
Runsaan viikon takaisissa kuntavaaleissa lähes kaikki puolueet löysivät itsensä voittajina.
Kokoomus säilyi suurimpana puolueena, SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä hopea ei ollut häpeä. Keskustan tuore puheenjohtaja Juha Sipilä onnistui herättämään puolueensa eduskuntavaalien jälkeisestä koomasta.
Prosenteissa vaalien ainoa voittaja oli perussuomalaiset. Puolue onnistui yli kaksinkertaistamaan ääniosuutensa edellisistä kuntavaaleista. Voittaja vaikutti kuitenkin erittäin pettyneeltä, koska runsaan vuoden takaisiin eduskuntavaaleihin verrattuna takapakkia tuli reippaasti.
Vaalien suurin häviäjä oli demokratia. Äänestysprosentti laski 58,2 prosenttiin. Edellisiin kuntavaaleihin verrattuna laskua kertyi kolme prosenttiyksikköä. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mielestä alhainen äänestysprosentti oli katastrofaalinen.
Syitä ja selityksiä äänestysinnon alhaisuuteen on varmasti monia. Merkittävä tekijä oli ainakin se, että suuri kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus olivat levällään. Näin siitä huolimatta, tai juuri sen takia, että nämä vaikuttavat kuntalaisten tulevaisuuteen konkreettisesti.
Toinen merkittävä syy oli se, etteivät äänestäjät usko pystyvänsä vaikuttamaan asioihin. Tämä näkyy erityisesti siinä, että äänestysinto laski eniten niissä kunnissa, joissa oli toteutettu kuntaliitos.
Kuntaliitoskunnissa äänestysprosentti laski lähes kaksi kertaa niin paljon kuin äänestysprosentti koko maassa. Äänestysaktiivisuus laski reippaasti muun muassa Kokkolassa, Kouvolassa, Salossa ja Seinäjoella. Vilkkainta äänestysinto oli pienissä kunnissa.
Hallitus on perustellut ”vahva peruskunta” -linjaustaan muun muassa demokratian lisäämisellä. Kuntien yhteisiä kuntayhtymiä pidetään hallituksen puheissa epädemokraattisina hallintohimmeleinä.
Suuria kuntia ajaessaan hallitus on puhunut lämpimästi kunnanosavaltuustoista.
Kuntauudistuksen seurantaryhmän vetäjän Maarit Feldt-Rannan (sd.) mukaan kuntalain uudistamisen keskeinen sisältö on juuri lähidemokratian vahvistaminen. Ryhmän kokoomuslainen jäsen Petteri Orpo toivoisi kuntalain uudistukselta erilaisia malleja kunnanosavaltuustoista ja aluetoimikunnista. (HS 5.11.)
Vaasan yliopiston aluetieteen professorin Hannu Katajamäen mukaan tähänastiset kuntaliitosten yhteydessä perustetut näennäiselimet syövät luottamusta kunnalliseen vaikuttamiseen. Hänen mielestään tällaista plasebodemokratiaa kansalaiset eivät ansaitse. (MT 5.11.)
Toivottavasti kuntavaalien äänestysinnon romahtaminen erityisesti liitoskunnissa aiheuttaa vakavaa pohditaan kuntauudistusta puuhaavien poliitikkojen ja virkamiesten piirissä. Jos todella ollaan huolissaan alhaisesta äänestysinnosta ja lähidemokratiasta, pitää asialle tehdä jotakin.
Pohdittavan arvoista on myös se, pitääkö kuntia ensin ajaa yhteen ja sen jälkeen rakentaa uusi hallintoporras eli kunnanosahallinto. Jos näin halutaan tehdä, pitää näille uusille elimille antaa mahdollisuus muuhunkin kuin vain lausuntojen antamiseen.
Jos uusi kunta ei ole riittävän vahva huolehtimaan itse sosiaali- ja terveyspalveluista, pitää kuntien hoitaa asia yhdessä eli perustaa kuntayhtymä. Mikä on kunnanosavaltuuston rooli näissä himmeleissä?
Nyt pitäisi ottaa aikalisä ja miettiä, miten uudistukset ja lähidemokratia voidaan aidosti sovittaa yhteen. Tekohengityksellä ei lähidemokratiaa synny.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
