Tampere haastaa Helsingin – "Nostureita pitäisi aina näkyä, se on kasvun merkki"

Lauri Lyly, 65, jäi eläkkeelle SAK:n puheenjohtajan tehtävästä vuonna 2016. Kevään 2017 kuntavaaleissa SDP nousi niukasti Tampereen suurimmaksi puolueeksi, ja Lylystä tuli pormestari eli käytännössä kaupunginjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja vuosiksi 2017–2021. Kuva: Rami Marjamäki

Tampereen virastotalon kolmannen kerroksen ikkunoista näkyy savupiippuja, tornitaloja, kirkontorneja ja nostureita – kaikkia yhtä paljon.

"Nostureita pitäisi aina näkyä, se on kasvun merkki", pormestari Lauri Lyly (sd.) sanoo.

Alempana kaupunkikuvaa hallitsee kuitenkin askare, joka ei nostureita vilise: raitiovaunutyömaa.

"Vaikka kaikki on nyt liikenteellisesti sekaisin, se on vain väliaikaista", Lyly rauhoittelee kaupunkilaisia.

Ratikka halkoo ensi vaiheessa kaupungin keskustan ja jatkaa kaakkoon Hervannan lähiöön. Myöhemmin se jatkuu luoteeseen. Valtion osuus hankkeesta on kymmeniä miljoonia euroja.

Valtasuoni kerää varrelleen uusia taloja, asukkaita, palveluita ja vetovoimaa, ja nostaa varrellaan asuntojen hintoja. Näin on jo käynyt, ja Lyly luottaa kasvun jatkuvan: asukkaita on nyt 232 000, mutta vuonna 2030 ehkä jo 300 000. Kasvu löi jo viime vuonna ennätyksen: 3 600 lisäihmistä, kun kehyskunnat Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala jäivät muutamiin satoihin. Aiemmin kasvu jakautui puoliksi.

Keneltä Tampereen väestönkasvu on pois? Lylyn mukaan Suomen kuudesta suuresta kaupungista Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turkukin kasvavat maahanmuuton ja Oulu syntyvyyden, mutta Tampere maan sisäisen muuton seurauksena. Se siis tyhjentää muu-Suomea.

Lyly tosin kiistää sen ja myös "nokittelun" Helsingin kanssa, vaikka kehaiseekin, että lähes 40 prosenttia tamperelaisista on 20–40-vuotiaita ja yliopisto samankokoinen kuin Helsingissä. Kaupunki kouluttaa korkea- ja keskiasteella 50 000 opiskelijaa, joista 60 prosenttia jää Tampereelle ja Pirkanmaalle.

"Me myös palautamme maakuntiin eniten koulutettuja. Olemme kasvatusorganisaatio", Lyly sanoo.

Enemmänkin Tampereelle jäisi, jos olisi työpaikkoja.

Tampereen ja Pirkanmaan sivukyliltä kuuluu kuitenkin, että teiden kunto, katuvalot ja joukkoliikenne ovat kurjistuneet. Kouluverkon harventaminen on Lylyn mukaan juuri menossa lautakuntaan.

Pormestari muistuttaa, että palveluja pitää muuttaa asutuksen mukaan.

"Yritämme pitää huolta myös syrjäisemmistäkin kolkista. Mutta jos Tampere ei menesty, ei Pirkanmaa maakuntanakaan menesty. Ihmiset ovat aina lähteneet paremman elämän perässä, ei tämä ole uusi ilmiö."

"Parempi elämä" tarkoittaa työtä, palveluita ja vapaa-ajan rientoja, ja niiden perässä muutetaan keskustoihin myös pienemmissä kunnissa, Lyly huomauttaa. "Kehyskunnatkin kasvavat juuri Tampereen läheisillä rajoilla."

Myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on pitänyt kaupungistumista vääjäämättömänä ja jakoi hiljattain Suomen Helsinkiin ja "maaseutuun", jossa suhtautuminen maahanmuuttajiin, vegaaneihin tai seksuaalivähemmistöihin on "ihan erilaista".

Vapaavuori tunnetaan myös sote- ja maakuntauudistuksen vastustajana ja Suomen suurimpien kaupunkien C21-kerhon vetäjänä.

Kuinka Lyly suostui lähtemään tämän Vapaavuoren kelkkaan?

"En ole lähtenyt kenenkään kelkkaan", Lyly torjuu. Hänestä kaupunkien pärjäämisestä pitää puhua.

”Meidän mielestämme kasvukeskukset ratkaisevat Suomen pärjäämisen. Ja alueen pärjäämisen määrittelee mielestäni kaksi tekijää: pitää olla riittävä osaamiskeskittymä ja toiseksi hyvä saavutettavuus sekä sisä- että ulkopuolelta."

Tampere markkinoikin Pirkkalan lentokenttää voimallisesti, ja ratikan lisäksi puuttuvat enää nopeat ratayhteydet Helsinkiin ja Pietariin.

"Jokaisen kunnan pitää perustaa pärjäämisensä omiin vahvuuksiinsa. Mutta miten sellainen kunta voi pärjätä, joka ei saa kasaan edes yhtä koululuokallista lapsia?" Lyly pohtii.

"Jos eivät keskuskaupungit pärjää, maaseutu tyhjenee vielä nopeammin. Maaseutu voi tarjota lähiruokaa, ratsastusta, metsästystä ja kalastusta, kunhan vain saadaan kaupunkien potentiaalista porukkaa käymään siellä. Meilläkin Teisko on täyttä maaseutua, ja mietimme koko ajan sen hyödyntämistä matkailussa."

Kahden järven välissä oleva Tampere aikoo myydä itseään ulkomaillekin järvi-Suomen teemalla.

Seuraavaksi hallituspohjaksi Lyly toivoo "sellaista, joka ei lisää rasitetta kunnille.” Esimerkiksi valtionosuuksissa on "jotakin mätää", kun ne ovat supistuneet, vaikka väkiluku ja palvelutarve ovat kasvaneet.

Myös verotusta pitäisi muuttaa.

"Saamme nyt kolmasosan yhteisöveroista, mutta pääomatuloista emme mitään. Kakku on kolme miljardia euroa, ja kun yhä enemmän tuloista siirtyy pääomatuloiksi, olisi kohtuullista, että kunnat saisivat niistä osan, koska ihmiset kuitenkin asuvat kunnissa."

Vapaavuoren tapaan Lyly torjuu sote- ja maakuntauudistuksen. Hänestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon voisi yhdistää ja antaa vaikka sairaanhoitopiirin hoitoon. Valinnanvapautta voisi miettiä myöhemmin.

"Sosiaalipalvelut taas ovat niin lähellä tuotettuja perustehtäviä, että jättäisin ne kunnille samoin kuin kasvu- eli työllisyys- ja yrityspalvelut. Tässä yritetään nyt aivan liian suura kakkua kerralla. "

Lue myös: Tampereen pormestari Lauri Lyly vaatii kunnille osaa pääomaverosta