Suomi sijoittui maailman kärkeen ympäristön tilan vertailussa – vientiteollisuuden pienhiukkaspäästöt lähes neljä kertaa EU-keskiarvoa pienemmät

Sekä Suomi että Ruotsi ylsivät ympäristön tilan vertailussa muita maita useammin parhaaseen kolmannekseen. Kuva: Jukka Pasonen

Suomen vientiteollisuus menestyi ympäristön tilan kansainvälisessä vertailussa keskimäärin muita EU-maita paremmin, selviää Gaia Consulting Oy:n viime viikolla julkaisemasta selvityksestä.

Suomi sijoittui maavertailun parhaaseen kolmannekseen 13 tunnusluvussa 17:sta.

Selvityksessä Suomea ja suomalaista vientiteollisuutta verrattiin kilpailijamaihin.

Siinä vertailtiin muun muassa teollisuuden ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luonnonvarojen saatavuutta kuvaavia tunnuslukuja.

Selvityksen teettivät Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry.

Vertailussa oli mukana 17 maata. Suomi oli paras pienhiukkaspäästöissä energiankäyttöä kohden, metsäpinta-alan osuudessa, pintaveden ekologisessa tilassa ja cleantech-innovaatioympäristössä.

Viimeinen kuvaa, miten hyvin maassa edistetään luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä keksintöjä.

Sekä Suomi että Ruotsi ylsivät vertailussa muita maita useammin parhaaseen kolmannekseen.

Selvitys perustui maiden itse tekemiinsä arviointeihin, minkä vuoksi kaikilta mailta ei ollut saatavilla riittävää tietoa jokaiseen tunnuslukuun.

Vertailua ei pidä käyttää sellaisenaan päätöksenteon pohjana vaan suuntaa antavina tunnuslukuina teollisuuden vaikutuksesta nykyiseen ympäristön tilaan, Gaia Consulting muistuttaa.

1 Energia ja ilmastonmuutos

Energiasektorilla Suomi sijoittui maavertailussa parhaimman kolmanneksen joukkoon lähes kaikissa tunnusluvuissa paitsi energian tuottavuudessa.

Uusiutuvan energian osuudessa, hiilidioksidipäästöissä, sähköntuotannon päästöissä ja hiilinieluissa Suomi ylsi parhaimpaan kolmannekseen.

Selvityksen perusteella Suomen hiilidioksidipäästöt olivat vertailumaiden toisiksi pienimmät Ruotsin jälkeen.

Päästöjä tarkasteltiin tuotantoperusteisina hiilidioksidipäästöinä primäärienergian hankintaa kohden. Suomen hiilidioksidipäästöt olivat 31 tonnia terajoulea kohti, kun EU-maiden keskiarvo oli noin 50 tonnia.

Energian tuottavuuden tarkastelussa Suomi sijoittui maavertailun häntäpäähän. Se oli ainoa tunnusluku, jossa Suomi jäi huonoimpaan kolmannekseen.

Tunnusluvulla kuvataan selvityksessä bruttokansantuotteen ja primäärienergian hankinnan välistä suhdetta.

Metsäteollisuus ry:n mukaan heikko sijoitus oli odotettu. Syynä tähän ovat pitkät kuljetusmatkat ja kylmät talvet sekä se, että Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta ja korkean primäärienergian omaavaa ydinvoimaa.

2 Ilma

Selvityksessä tarkastelluista neljästä teemasta Suomi pärjäsi parhaiten ilmaan liittyvissä tunnusluvuissa.

Se sijoittui parhaaseen kolmannekseen kaikissa tunnusluvuissa, jotka olivat ilmanlaatu, happamoittavat päästöt ja pienhiukkaspäästöt.

Selvityksen mukaan Suomen teollisuuden energialoppukäyttöön suhteutetut pienhiukkaspäästöt olivat lähes neljä kertaa pienemmät kuin EU-maiden keskiarvo.

3 Luonnonvarat

Metsäpinta-alan osuudessa ja pintaveden ekologisessa laadussa Suomi oli paras kaikista 17 vertailumaasta.

Selvityksen mukaan pintavesien ekologisen tilan erinomaiseen ja hyvään luokkaan kuuluu Suomen joista yli 60 prosenttia ja järvistä noin 80 prosenttia. Pintavesien tilan vertailussa olivat mukana ainoastaan EU-maat.

Sen sijaan sekä vedenkäytön että metsävarojen käytön intensiteetissä Suomi ylsi vain vertailun keskivaiheille.

Selvityksessä metsävarojen käytön intensiteetti laskettiin kunkin maan todellisten hakkuiden suhteena vuosittaiseen kasvuun keskiarvona vuosilta 2011–2015. Suomen metsävarojen käytön intensiteetti oli hieman suurempi kuin EU-maiden keskiarvo.

Kyseessä on vertailu maiden kesken eikä se ota kantaa siihen, mikä hakkuiden suhteen vuosittaiseen kasvuun tulisi olla.

4 Toimintaympäristö

Suomi sijoittui parhaaseen kolmannekseen ympäristöpolitiikan tiukkuudessa ja cleantech-innovaatioympäristössä.

Ympäristöjohtamisen järjestelmissä Suomi jäi keskimmäiseen kolmannekseen.