Puuhapalsta innostaa
Kukapa ei haluaisi olla metsänomistaja? Tämän kysymyksen oivalsi yksittäisten työntekijöidensä ansiosta maan suurin metsänomistaja Metsähallitus. Ja hyvä että oivalsi.
Metsähallitukselle on kertynyt paljon pieniä metsäpalstoja. Pieni koko ja hajanainen sijainti on tehnyt niistä suuromistajalle hankalan omaisuuserän, josta se voi mieluusti luopua.
Nämä alaltaan pääosin puolesta hehtaarista muutamaan hehtaariin yltävät puuhapalstat ovat yllättävän kysyttyä tavaraa. Myyntiin laitetuista 1 500 palstasta on mennyt puolessa vuodessa kaupaksi jo 220 kappaletta.
Myytyjen palstojen keskihinta on ollut 7 700 euroa. Myyntituloja valtiolle on kaupoista kertynyt jo yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.
Parasta asiassa on, että palstat ovat nyt omistajilla, joilla on niille järkevää käyttöä. Joku metsänomistaja on saanut niistä tarpeellista lisämaata, mutta moni aivan uusikin metsänomistaja iloitsee uudesta puuhapalstastaan.
Ajan ilmiöihin näyttää kuuluvan, että kaupungistuva kansa hakee arjelleen vastapainoa maalaisista metsä- ja viljelyaskareista. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että miltei jokaisella on tähän halutessaan mahdollisuus.
Kiinnostusta maanomistajuuteen lisännee myös talouden yleinen epävarmuus. Vaikka euro häviäisi, maa pysyy aina paikallaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
