Kunnille voi tulla oikeus kieltää sijoitusasuntojen lyhytvuokraus – "Lakanatkin katoavat pyykkituvasta"
Esitysluonnoksen mukaan kunta voisi määrätä asiasta rakennusjärjestyksellään. Jos kunta ei erikseen määräisi asiasta, olisi asuntojen lyhytvuokraus lähtökohtaisesti sallittua.
Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kunta voisi jatkossa määrätä, olisiko lyhytaikainen vuokraaminen sallittua vai kiellettyä asuinrakennuksissa ja asumiseen kaavoitetulla alueella. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO.Asuntojen lyhytaikainen vuokraus eli esimerkiksi Airbnb-toiminta saattaa vastaisuudessa riippua sijaintikunnasta. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kunta voisi jatkossa määrätä, olisiko lyhytaikainen vuokraaminen sallittua vai kiellettyä asuinrakennuksissa ja asumiseen kaavoitetulla alueella.
Kieltomahdollisuus ei kuitenkaan koskisi asuntoja, joissa vuokraaja on itse kirjoilla.
Esitysluonnoksen mukaan kunta voisi määrätä asiasta rakennusjärjestyksellään. Jos kunta ei erikseen määräisi asiasta, olisi asuntojen lyhytvuokraus lähtökohtaisesti sallittua.
”Eli kunta voisi joko kieltää lyhyen vuokraustoiminnan kokonaan tai kieltää sen joiltakin osin jossakin taikka sallia sen kokonaan”, summaa hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä STT:lle.
Ympäristöministeriön mukaan kunnille halutaan antaa vaikutusmahdollisuus, koska asumisen ja majoituksen markkinoissa on suuria eroja kuntien välillä.
”Rovaniemellä on keskustassa paljon Airbnb-asuntoja, samoin kuin Helsingissä. Sitten meillä on paljon kuntia, joissa Airbnb ei ole kovin laajamittaista”, Martinkauppi jatkaa.
Hänen mukaansa tahtotiloja on asiassa moneen suuntaan. Osa korostaa omaisuudensuojaa ja katsoo, että vuokraamisen pitäisi olla mahdollisimman vapaata. Toisten mielestä lyhytvuokraus kilpailee hotellitoiminnan kanssa, mutta epäreilusti, koska se ei joudu täyttämään majoittamiseen liittyviä määräyksiä esimerkiksi kaavoituksesta ja rakentamisesta tai vaikkapa hätäpoistumisteiden opasteista. Lyhytvuokra-asuntojen kanssa samassa taloyhtiöissä asuvia saattaa haitata esimerkiksi se, jos jossain asunnossa tuntuu olevan jatkuvasti juhlia.
”Olen muun muassa saanut puhelinsoiton, jossa joku oli harmissaan, että kun lakanatkin katoavat pyykkituvasta”, Martinkauppi kuvailee.
Ympäristöministeriön mukaan lyhytaikaisen vuokrauksen lainsäädäntöön liittyvä epäselvyys koskee erityisesti asumisen ja majoittumisen määritelmää. Esitetyn lakimuutoksen myötä asumiseksi katsottaisiin vähintään neljän viikon oleskelu. Jos vuokranantaja ei olisi asunnossa kirjoilla ja hän vuokraisi asuntoa alle neljä viikkoa kestävillä sopimuksilla, olisi kyse majoittumisesta.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa. Lakiluonnoksen lausuntoaika on parhaillaan käynnissä, ja se päättyy kesäkuun 6. päivänä. Martinkauppi muistuttaa, että lausuntopalvelu.fi-sivustolla voi kuka hyvänsä jättää asiasta lausunnon.
”Nyt on mahdollisuus vaikuttaa. Ei muuta kuin lausuntoa pukkaamaan”, Martinkauppi kannustaa.
”Hyvin kiitollisina otamme kaikki kommentit vastaan, ja sitten kommenttien pohjalta jatkamme harkintaa, mihinkä suuntaan pykälää on tarpeen rukata.”
Suomen Vuokranantajat kritisoi esitysluonnosta siitä, että se mahdollistaisi kaiken pienimuotoisen lyhytvuokraustoiminnan kieltämisen kunnissa, ellei kyseessä ole omassa käytössä oleva asunto.
”Eniten olemme tyytymättömiä siihen, että nykyinen luonnos ei lainkaan erottele laajaa ammattimaista salahotellitoimintaa siitä, että jos on vaikka yksittäinen sijoitusasunto vain osan aikaa vuodesta lyhytaikaisen vuokraustoiminnan käytössä”, sanoo Vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah STT:lle.
Kuntien määräysvallan lisäämistä Vuokranantajat pitää hyvänä. Ahsanullahin mielestä lakiin tulisi kuitenkin asettaa jokin raja pienimuotoiselle toiminnalle, jota kunta ei voisi kokonaan kieltää. Kyse on myös omaisuudensuojasta.
”Jos jälkikäteen tulee tämmöisiä tiukkoja rajoituksia sille, että miten yksityishenkilö voi omaa yksityistalouden piiriin kuuluvaa yksittäistä sijoitusasuntoa käyttää, niin se on tässä suurin ongelma.”
Vuokranantajat kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että oman kakkosasunnon lyhytvuokraaminen voitaisiin lakiluonnoksen mukaan kieltää. Yhdistyksen mukaan myös kahden asunnon loukusta uhkaa tulla tukalampi, jos myynnissä olevaa asuntoa ei voi vuokrata lyhytaikaisesti.
Vuokranantajien arvion mukaan Suomessa on tällä haavaa noin 25 000 yksityishenkilöä, jotka vuokraavat ainakin osan aikaa vuodesta jotain muuta asuntoa kuin sitä, jossa on itse kirjoilla. Lyhytaikaista asumista ja majoittumista liittyy usein erilaisiin sesonkiluonteisiin tapahtumiin, kuten festivaaleihin, mutta myös remonttievakkoasumiseen tai työvoiman saamiseksi lyhyempiin keikkatöihin.
Ahsanullahin mukaan lyhytvuokrauksessa korostuvat suuret kaupungit ja tapahtumat. Vuokranantajissa on esimerkiksi jäseniä, jotka vuokraavat Porissa asuntoja pitkäaikaisesti opiskelijoille syyskuusta toukokuuhun, mutta pitävät asunnon lyhytvuokrauksessa kesän ajan.
Lyhytvuokrausta erikseen koskevaa lainsäädäntöä ei tällä haavaa ole, ja siihen liittyviä kiistoja onkin ratkottu hallinto-oikeuksissa. Ahsanullah pitääkin tarpeellisena lainsäädännön selkeyttämistä, joskin ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan raja vaatisi hänestä vielä viilaamista.
Tapahtumateollisuus muistuttaa lausunnossaan, että isoimmat tapahtumat tuovat järjestämispaikkakunnilleen monesti niin paljon kävijöitä, ettei paikkakunnan hotelli- ja muu majoituskapasiteetti riitä heille. Toisaalta kapasiteettia ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaistakaan rakentaa huippukysynnälle.
”Asuntojen lyhytvuokraus tarjoaa tässä lähes välttämättömän lisäresurssin, jotta kävijämäärältään suuria tapahtumia voidaan järjestää. Lyhytvuokraus monipuolistaa majoitustarjontaa ja auttaa erilaisten yleisöjen houkuttelemisessa tapahtumiin”. Tapahtumateollisuus toteaa.
Tapahtumateollisuus kertoo, että asuntojen lyhytvuokraus on usein myös tapahtumaorganisaatioiden omiin majoitustarpeisiin sopivin ja kustannustehokkain ratkaisu. Yhdistyksen mukaan erityisesti ulkomaisten tapahtumajärjestäjien ja -kävijöiden voi olla vaikea selvittää, millaiset mahdollisuudet majoittumiseen eri paikkakunnilla on, jos päätösvalta lyhytvuokrauksen kieltämisestä annetaan kunnille,
”Päätökset tapahtuman järjestämisestä ja järjestämispaikkakunnasta tehdään monesti jo jopa vuosia ennen kuin tapahtuma järjestetään.”
Suomen kaupungeista lyhytvuokraustoiminta on poikkeuksellisen suurta Rovaniemellä, kun se suhteutetaan kaupungin asuntojen määrään. Rovaniemen kaupungin lausunnosta ilmenee muun muassa, että vuonna 2022 kaupungissa oli toiseksi eniten alustojen kautta tehtyjä varauksia Suomessa heti Helsingin jälkeen. Varauksia tehtiin noin 250 000 yöpymisen verran, kun asuntoja oli esimerkiksi viime vuonna kaupungissa noin 39 000.
Rovaniemi suhtautuukin lakiluonnokseen kriittisesti. Lausunnon mukaan nyt esitetyllä lakimuutoksella pyritään laillistamaan nykyinen, periaatteessa laiton majoittuminen asuinhuoneistossa ymmärtämättä toiminnan vaikutuksia yhteiskunnan eri alueilla.
”Rovaniemen kaupungilla on näkemys, että lyhytvuokraus heikentää esimerkiksi opiskelijoiden ja kausityöntekijöiden asumismahdollisuuksia kustannustason noustessa liian korkeaksi”, kaupungin lausunnossa sanotaan.
Tilanne heijastuu kerrostalojen käyttöasteeseen, joka on Rovaniemellä alempi kuin muissa kasvukeskuksissa tai yliopistokaupungeissa. Lausunnosta ilmenee, että viime vuonna 14 prosenttia kerrostaloasunnoista oli ilman vakituista asukasta. Tilanne oli vielä heikompi 2010-luvulla valmistuneissa asunnoissa, joista 18 prosenttia oli Tilastokeskuksen mukaan tyhjillään. Rovaniemen keskustassa osuus on vielä tätäkin suurempi.
”Laajamittainen lyhytvuokraus vaikeuttaa kohtuuhintaisen asumisen tavoitteita, koska asuntojen hinnat nousevat lyhytvuokrauksen tuottavuuden ollessa korkeampi kuin pitkäaikainen vuokraus”, lausunnossa sanotaan.
”Kohtuuhintainen asuntotarjonta on usein myös kaupungille veto- ja pitovoimakysymys, näin Rovaniemelläkin.”
Lausunnossa myös todetaan, että pysyvien asukkaiden poismuutto vaikuttaa palveluiden kysyntään ja Rovaniemen keskustan elonvoimaisuuteen: lyhytvuokraus painottuu talvikaudelle, mutta paikalliset palvelut ovat riippuvaisia ympärivuotisesta kysynnästä. Tilanne vaikuttaa julkiseenkin palvelurakenteeseen, kun esimerkiksi sivistyspalveluita joudutaan supistamaan lapsiperheiden poismuuton vuoksi.
Lausunto.fi-sivustolle on lyhytvuokraukseen liittyen jätetty myös rovaniemeläisten asuntoyhtiöiden ja yksittäisten kansalaisten lausuntoja. Näissä nousevat esille etenkin lyhytvuokraukseen liittyvät lieveilmiöt muiden talon asukkaiden kannalta, kuten meluisuuden, roskaamisen ja yleisen välinpitämättömyyden lisääntyminen sekä asumisviihtyvyyden lasku.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
