Kuntaliitoksen verohyötysulaa muutamassa vuodessa

Kuntaliitoksen tehneissä kunnissa asukkaiden kuntaverotus on ollut ensimmäisinä vuosina keskimäärin kevyempää kuin muissa kunnissa. Etu on kuitenkin sulanut seitsemänteen vuoteen mennessä, Maaseudun Tulevaisuuden selvitys kertoo.

Tulos merkitsee, että liittyneiden kuntien asukkaat ovat saaneet aiempaan verrattuna veroetua keskimäärin kuuden vuoden ajan.

Keskuskunnan asukkaiden verotus on sen sijaan kiristynyt jo ensimmäisen vuoden jälkeen. Veroprosentti on noussut nopeammin kuin kaikissa kunnissa keskimäärin. Tässä kuntaliitosten tulokset näyttävät viime vuosina yhä heikentyneen.

Maaseudun Tulevaisuuden selvityksessä tarkasteltiin vuosien 1993–2013 kuntaliitoksia.

Kuntaliitosten seuraavassa vaiheessa hallitus haluaa laajentaa nimenomaan maakuntien ykköskaupunkeja.

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan kaupunkiseutujen yhdistyminen edellyttää kansanäänestystä ja sen perusteella hallitukselle annettavaa valtakirjaa. Ilman sitä hallitus ei voi käsitellä pakkoliitoksia.

Kansanäänestyksessä ei huomioida eri kuntien äänestysaktiivisuutta tai kuntien väestömäärää. Se kanta voittaa, joka saa yli puolet annetuista äänistä eli käytännössä iso kunta jyrää.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan hallituksella ei ole aikomusta toteuttaa laajoja pakkoliitoksia.

Sivut 3 ja 5

Avaa artikkelin PDF