Kunnanjohtaja: Ennen sote-lakia tehdyt sopimukset kelpaavat
Parkanon kunnanjohtaja Jari Heiniluoma ihmettelee sosiaali- ja terveysministeriön varoituksia siitä, että pidemmälle kuin vuoteen 2017 tehdyistä sote-alan sopimuksista kunta voi joutua maksamaan sekä sopimuksen että sote-alueen maksut.
Hänen mukaansa ministeriön sote-huollon järjestämislakiesityksen voimaanpanon 10. pykälässä todetaan selvästi, että kunta vastaa vasta lain vahvistamisen jälkeen tehtyjen sopimusten maksuista.
Parkano päätti juuri ulkoistaa sosiaali- ja terveyshuoltonsa yksityiselle Pihlajalinnalle kymmeneksi vuodeksi.
Kuntaliitto kehottaa kuntia välttämään pitkiä sopimuksia.
Liiton sosiaali- ja terveysosaston johtajan Tarja Myllärisen mukaan kuntien tekemät sopimukset siirtyvät tuotantoalueelle ja sote-alue päättää koko tuotannosta kuntien sopimukset mukaan lukien.
Sote-alueet järjestävät alueensa sote-asiat, jolloin tulkinta kuntien sopimuksista voi vaihdella.
Myllärisen mukaan on mahdollista, että sote-alue arvioi, että tehdyt ulkoistukset voivat olla haitallisia koko alueen sote-tuotannolle.
”Kuntaliiton viesti on, että nyt kuntien ei ole syytä tehdä sopimuksia sotesta ainakaan keskustelematta tulevan tuotantoalueen kuntien kanssa. Sopimuksen irtisanomisehdoista on syytä huolehtia.”
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan kuntien ostosopimukset sosiaali- ja terveyspalveluista sisältävät riskin (MT 6.10.).
”Yli vuoden 2017 ulottuvat sopimukset voivat jäädä kunnan käsiin. Kunta voi joutua maksamaan sekä sopimuksen että sote-alueen maksut.”
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
