Edessä todellinen testi
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen pitää tärkeänä, että euromaat ja Kreikka pääsivät sopuun jonkinlaisista tavoitteista.
Euromaiden sopima tukipäätös helpottaa velka-ahdingossa riutuvaa Kreikkaa, hän päättelee.
”Se rauhoittaa myös euroalueen taloutta ja markkinoita sekä antaa Kreikalle perspektiiviä”, hän kommentoi tukisopua.
Kotilaisen mielestä eurokriisin hoito tarvitsee nyt aikaa.
”Markkinat odottavat nopeita ratkaisuja, mutta monien sopeutuspäätösten läpivienti kestää.”
Kreikan luottamusta paketti ei kohenna.
”Kreikan pääsy yksityisille lainamarkkinoille lykkääntyy entisestään. Suomalaiset eläkeyhtiöt eivät koske Etelä-Euroopan maiden velkakirjoihin mitenkään.”
Muhkeaa tukipakettia vastaan Kreikan on leikattava velkojaan 120,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Nyt valtion velkaantumisaste on noin 160 prosenttia.
Kotilainen arvioi, että Kreikan velkaleikkurin tehoon vaikuttavat useat muuttuvat tekijät.
”Kreikassa pitäisi päättää suurista rakenteellisista muutoksista, jotta maa pääsisi asetettuihin tavoitteisiin.”
Esimerkiksi tulevien vuosien talouskasvua, korkotasoa, veropohjaa tai harmaan talouden kitkemisohjelman tehoa on vaikea ennakoida vuosiksi eteenpäin.
”Tilanne on hyvin epävarma. Kreikalla on vielä mutkia matkassa”, hän kuvailee.
Kreikkalaisten ja etenkin maan päättäjien pitäisi Kotilaisen mielestä muuttaa nyt suhtautumistaan maan talouden hoitoon.
”Kreikan poliitikot ovat eläneet jossain mielikuvitusmaailmassa.”
Vaikeat säästöpäätökset koettelevat. Nyt on vaikea ennakoida, pystyykö Kreikka leikkaamaan sovitusti yksityisiä velkojaan, tai toteuttamaan kaikki sovitut säästötoimet.
Jos Kreikan toinen tukipaketti saa maan parlamentin ohella myös kaikkien euromaiden tuen, hälvenee Kreikan konkurssiuhka. Kokonaan se poistu.
”Velan alentamisen perspektiivi on kovin pitkä ja maan velka jää edelleen suureksi”, huomauttaa Kotilainen.
Kreikan jaloilleen pääsy edellyttää omaa talouskasvua.
”Kreikan on aluksi pärjättävät nykyisillä tuotteilla ja toimialoilla. Turismin ja maataloustuotteiden kustannustasoa on saatava alas. Yhtäkkiä maa tuskin pystyy kehittämään uusia kilpailukykyisiä tuotteita.”
Kreikan kilpailukyky on heikentynyt jyrkästi kymmenen viime vuoden aikana.
Tämä johtuu esimerkiksi kasvaneista tuotantokustannuksista, koska palkkataso on noussut voimakkaasti.
Kotilaisen mielestä maan palkkakehitys seurasi virheellisesti muun Euroopan tasoa, kun vertailukohtana olisi pitänyt olla oma talous.
”Maassa tuotetaan paljon sellaisia tuotteita, joita saa muualta huomattavasti halvemmalla.”
Kreikan kustannussopeutus on edessä, tavalla tai toisella.
”Jos se ei onnistu sisäisin toimin, vaihtoehdoksi jää irtaantuminen eurosta.”
Lähtö eurosta ei kuitenkaan helpottaisi Kreikan asemaa, arvioi Kotilainen.
”Irtaantuminen euroalueesta johtaisi paniikkiin ja nostaisi ulkomaisen velan arvoa devalvaatioprosentin verran. Vaihtoehto on hyvin hankala.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
