OP-ryhmän kyselyn mukaan suurin osa on asettanut turvarajan maksukorteilleen, mutta ei käyttötileilleen

Turvarajat määrittävät, kuinka paljon rahaa tililtä voi kuluttaa yhdessä vuorokaudessa. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Kimmo Mäntylä.  

Suuri osa suomalaisista luulee turvanneensa käyttötilinsä paremmin kuin on oikeasti tehnyt, käy ilmi OP-ryhmän datasta ja kyselystä.

Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo asettaneensa käyttö- tai turvarajoitukset käyttötileilleen tai maksukorteilleen. OP:n datan mukaan valtaosa onkin määritellyt turvarajan maksukortille, mutta käyttötilille sen on ottanut käyttöön vain seitsemän prosenttia asiakkaista.

”Aikaisemmin huijaukset kohdistuivat pääasiassa korttimaksuihin, jolloin opittiin suojaamaan kortit turvarajoilla. Nykyään valtaosa väärinkäytöksistä on tunnusten kalastelua, jossa huijari vie rahat tilisiirtojen avulla”, sanoo OP-ryhmän petostorjunnan asiantuntija Maija Ahonen tiedotteessa.

Turvarajat määrittävät, kuinka paljon rahaa tililtä voi kuluttaa yhdessä vuorokaudessa.

Käyttötilin turvaraja voi estää tiliä tyhjentymästä kokonaan, jos pankkitunnukset päätyvät huijarille, OP-ryhmä kertoo. Korttien turvarajat taas voivat estää tiliä tyhjenemästä, jos maksukortin tiedot varastetaan.

Turvarajoja voi muokata esimerkiksi mobiilipankkisovelluksessa.

”Omasta mobiilipankkisovelluksesta on myös syytä asettaa ilmoitukset päälle. Ilmoitusten avulla huomaa poikkeavat tili- ja korttitapahtumat nopeasti ja voi reagoida ajoissa”, Ahonen vinkkaa.

Taloustutkimuksen maaliskuussa toteuttamaan kyselytutkimukseen vastasi internetpaneelissa yli 1 060 täysi-ikäistä suomalaista. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.