Maatilojen kustannuskriisi tulee vääjäämättä myös EU-pöytiin, jos Ukrainan konflikti laajenee
Sikatilojen tilanne ei edelleenkään helpota, koska vienti Kiinaan hiipuu ja hintojen lasku jatkuu. Euroopan grillikauden käynnistymisestä toivotaan helpotusta.
Niin Suomen kuin muidenkin jäsenmaiden tuottajia rokottava kustannuskriisi kärjistyy ja tulee vääjäämättä myös EU-pöytiin, jos Ukrainan sotilaallinen konflikti laajenee, eli jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Kuva: Saara LaviSianlihan hinnan vapaa pudotus Kiinassa vaikeuttaa entisestään myös eurooppalaisten sikatilojen tilannetta. Kiinassa lisätään omaa tuotantoa edelleen ja samaan aikaan sianlihan tuonti vähenee.
Brysselin virkamieslähteiden mukaan on mahdollista, että heikoimmassa asemassa olevien jäsenmaiden ministerit ottavat sikakriisin jälleen esille maatalousministerien kokouksessa Brysselissä maanantaina.
Edelleenkään ei kuitenkaan uskota siihen, että komissio kääntäisi kelkkansa ja lähtisi rakentamaan yhteistä pakettia markkinaloukussa pyristelevien ja monin paikoin olemassaolostaan taistelevien tilojen auttamiseksi.
"Ehkä hinnoissa on pikemminkin pohja nyt nähty ja siksi on vaikea kuvitella, että tässä vaiheessa tulisi vielä jotain koko EU:ta koskevaa pakettia", MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.
Hän epäilee, että ainoa asia, jota ehkä voidaan harkita, on yksityisen varastoinnin tuki, jolla periaatteessa pystyttäisiin nopeuttamaan alkavaa hintojen nousua. Tosin siihenkin sisältyy monia ongelmia,
Åbergin mukaan niin Suomen kuin muidenkin jäsenmaiden tuottajia rokottava kustannuskriisi kärjistyy ja tulee vääjäämättä myös EU-pöytiin, jos Ukrainan sotilaallinen konflikti laajenee, eli jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.
"Silloin mittakaava on sitten ihan toinen ja silloin tarvitaan myös koko EU:n laajuisia toimenpiteitä. Lannoitteiden saatavuus voi vaikeutua huomattavasti, energian hinta nousee edelleen ja pakotekierteestä tulee iso ongelma erityisesti Suomelle", Åberg tähdentää.
EU-tukea sikatiloille useaan otteeseen vaatineet jäsenmaat, rakentavat nyt omia kansallisia pakettejaan. Ranska on haalinut kasaan 270 miljoonan tuet, joista 75 miljoonaa on jo jaettu ja loppu jaetaan huhti- toukokuussa.
EU:n komissio on nimenomaan rohkaissut jäsenmaita hoitamaan sikatilojen ongelmat itse.
Saksassa keskeisten maatalousosavaltioiden hallitukset ovat vaatineet liittovaltion talousministeriltä Robert Habeckilta tiloille tarkoitettujen koronatukien jatkamista, jotta pahimman yli selvitään. Habeck suhtautuu vaatimuksiin penseästi.
Saksalaiset sikatilat panevat toivonsa pian alkavaan grillikauteen ja siihen, että suurten ulkoilmatapahtumien sesonki käynnistyy, kun koronarajoituksia puretaan.
Tanska kuuluu niihin sianlihan tuottajamaihin, jotka ovat vastustaneet EU-tukiin turvautumista.
Tanskassa sianlihan tuotantokustannukset ovat Euroopan alhaisimpia. Paikalliset tuottajat korostavat, ettei markkinoiden toimintaan pidä puuttua EU-rahalla.
Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa Brysselissä käydään maanantaina läpi myös EU:n cap-uudistuksen edistymistä. Kaikki jäsenmaat eivät ilmeisesti vieläkään ole jättäneet omia kansallisia suunnitelmiaan maatalousuudistuksesta.
Uudistuksen toteuttamisen kanssa tulee kiire varsinkin, jos komissio lähtee peräämään merkittäviä muutoksia esityksiin.
Komission maatalousosastolta on jo annettu ymmärtää, että jäsenmaiden strategiasuunnitelmissa on erityisesti ympäristö- ja ilmastokriteereihin liittyviä puutteita. Siksi suunnitelmien hyväksyminen voi mennä pitkälle kesään.
Saksa on yksi niistä maista, joka on pantannut omaa suunnitelmaansa. Saksan maataloustuottajien keskusliiton DBV:n puheenjohtaja Joachim Rukwied on vaatinut, että kesään mennessä viljelijöillä pitää olla selvyys uuden kauden tukiehdoista.
Suomessa pelätään erityisesti sitä, että jo tähän mennessä tehtyä maatalouden uudistustyötä, esimerkiksi lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden ja antibioottien käytön vähentämistä, ei palkita, vaan säädökset laaditaan hitaammin edenneiden ehdoilla.
Suomen kannalta toinen iso kysymys on turvemaiden suojelu. Riskinä on, ettei komissio ota riittävästi huomioon pohjoisia olosuhteita.
Alustavat tiedot EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluvista suojelu- ja ennallistamisvaatimuksista eivät lupaa hyvää Suomen maa- ja metsätaloudelle.
MTK tulkitsee julkisuuteen vuotaneita tietoja niin, että vaatimusten toteuttaminen tekisi Suomesta "luontoreservaatin". Paperin sisältöä tunteva suuren jäsenmaan EU-virkamies sanoo, että MTK:n arvio "ei todellakaan ole liioittelua".
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
