Kyllin vatvottu

Kun ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) esitteli jätevesilain korjauksen, eduskunta oli selvästi saanut tarpeekseen ikuisuusongelman vatvomisesta. Monet viranomaiset haluavat useasti lykätyn nykylain astuvan voimaan kaikessa ankaruudessaan, mutta ne äänet soivat tyhjässä avaruudessa.

Esimerkiksi Kuntaliitto vastustaa uutta lakia, koska se pelkää jätevesiosuuskuntien romahtavan kuntien niskoille vapaaehtoisen liittymispakon poistuessa. Eduskunnan kuuluisa kuntapuolue oli hiljaa.

Kaj Turunen (ps.) kysyi, voiko kunta säätää lakia tiukempia määräyksiä. Tiilikainen vastasi, että esimerkiksi rantarakentamiseen kunta voi edelleen määrätä umpisäiliöt.

Riitta Myller (sd.) sentään motkotti, että ympäristökeskus Syke on laista eri mieltä. Heli Järvinen (vihr.) arveli, että epämääräinen laki sallii liikaa poikkeuksia.

Anne Kalmari (kesk.) kaipasi pohjavesialueiden pätevää rajaamista. Pauli Kiuru (kok.) kyseli 100 metrin rantarajan määräämisen pelisääntöjä.

Martti Semi (vas.) kertoi näkemysten ryhmässään jakautuvan. Itse hän sanoi nähneensä riittävästi tuskaa myllätessään jätevesitöissä ihmisten pihamaat pilalle.

Sosialidemokraatit purkivat tukevan täyslaidallisen Ulkopoliittisen instituutin (UPI) Venäjä-raportin kylkeen. Närä puhkesi kyllä jo vuosia sitten, kun instituutti lähetti televisioon korskean päällikkönsä, jonka Venäjä-tietämys oli enemmän asennetta kuin asiantuntemusta.

Eero Heinäluomalla (sd.) on perusteltu oikeus kysyä, millä lihaksilla UPI vaatii Suomea vastustamaan Saksan kaasuputkea Venäjältä.

Myöskään Matti Vanhanen (kesk.) ei ole saanut vastausta kysymykseensä, miten venäläisten vähemmistöomistus Fennovoiman ydinvoimalassa lisää Suomen energiariippuvuutta Venäjästä, kun sillä korvataan suora sähköntuonti Venäjän ydin­voimaloista.