Pajatson aikakausi siirtyi historiaan
Olavi Sydänmaanlakka pääsi keskiviikkona verestämään pelimuistoja myös 50 pennin pajatsolla. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoSuomalaisten rahapelien historiaan kirjoitettiin keskiviikkona monille kansalaisille haikea luku, kun Raha-automaattiyhdistys (RAY) luopui viimeisestä pelikäytössä olleesta pajatsostaan.
Pajatson viimeisen lyönnin löi RAY:n tiloissa Helsingin keskustassa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
”Kolikon lyöminen pajatsoon on aikanaan kuulunut kansalaisen perusoikeuksiin, ja pajatso jää mieleeni hyväntuulisena jokamiehen pelinä”, hän sanoo.
Harvinaisen pitkä suosio
Kolikkoja on lyöty pajatsoon 1920-luvulta lähtien kymmeniä miljardeja kertoja, ja pelikoneet ovat olleet merkittävä osa kahviloiden, baarien ja huoltoasemien miljöötä.
Pelaaminen kuitenkin hiipui 1980-luvulta alkaen, jolloin suomalaiset kiinnostuivat enemmän pokeri- ja hedelmäpeleistä.
”Nykypäivänä tehtyjen pelien on mahdotonta saavuttaa vastaavaa kymmenien vuosien kansansuosiota. Haluaisin nähdä sellaisen pelinkehittäjän, joka tänä päivänä kehittää pelin, jota pelataan vielä 2080-luvullakin”, RAY:n toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo.
”Mobiiliympäristö tulee olemaan se maailma, jossa on seuraavan sukupolven pajatso”, RAY:n liiketoimintajohtaja Timo Kiiskinen toteaa.
Hän sanoo, että RAY:llä on aina ollut vahvaa osaamista pelien tekemiseen.
”Olen vakuuttunut, että suomalaisia pelejä tehdään jatkossakin.”
Pajatso on tuottanut nykyrahassa mitattuna 1,5 miljardia sosiaali- ja terveysalan järjestöille.
Koko RAY:n toimintakin alkoi pajatsoista vuonna 1938. Siitä alkaen RAY:n tuotto ja avustuskohteiden määrä ovat moninkertaistuneet. Tänä vuonna avustuksia ohjataan lähes 800 järjestölle ja sotaveteraaneille yhteensä 426 miljoonaa euroa.
”Meidän erityinen tehtävä ja visio on, että kaikki se raha, joka tästä kertyy, menee hyvään tarkoitukseen”, Kiiskinen sanoo.
”Suomalaisen järjestötoiminnan rahoitusmalli on ainutlaatuinen maailmassa. Ihmisten kynnys lähestyä nimenomaan kansalaisjärjestöjä on matala, ja sitä kautta apu kulkee inhimillisesti perille. Vaikka pajatsoja tulee ikävä, minulle on järjestöjen edustajana tärkeintä, että RAY pystyy tulevaisuudessakin turvaamaan rahoituksemme”, Sydänmaanlakka sanoo.
Vaikka fyysinen pajatso siirtyy rahapelinä historiaan, RAY:llä on edelleen säilytyksessä kaikki toiminnassa olleet pajatsomallit. Tulevaisuudessa oikeita pajatsoja on mahdollista nähdä ja pelata ilman rahapanosta RAY:n tapahtumissa.
MAIKKI KULMALA
Kolikon
lyöminen
pajatsoon on aikanaan kuulunut
kansalaisen
perusoikeuksiin.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
